Helmikuu on lähtenyt käyntiin vähän laiskasti, ei olla treenattu edes joka päivä. Ainakaan molempien koirien kanssa.

Tiistaina oli Rampen agilitytreenit. Tässä rata (suurinpiirtein, etäisyydet heittää...):



Ramilla oli kivasti intoa ja treenit onnistui ihan mukavasti. Tehtiin rata useampaan otteeseen (taukoa välissä). Ekalla kerralla Rami meinasi kasihypyn jälkeen lähteä keinulle, joka oli suoraan edessä, muuten muistaakseni ihan hyvä. Onnistuin kuulemma ohjaamaan paremmin kuin aiemmin (en huitonut käsillä liikaa..? :D), mutta saisin itse juosta kovempaa. Seuraavalla kerralla koitin sitten mennä lujempaa, onnistui, paitsi että nyt ohjasin epäselvemmin. On se hankalaa. Ja vieläkin lujempaa saisi mennä. Olen kyllä samaa mieltä, Ramista kun lähtee vauhtia aina vain enemmän jos juoksen lujempaa. 

Agilityä ei ollakaan sitten sen enempiä tällä viikolla ehditty (jaksettu) tehdä, mutta tokoiltu ollaan jonkin verran.
Noomi on jatkanut satunnaista kaukojumppailua, jossa kehittyy epätasaiseen tahtiin, sekä tehnyt muutamia kertoja pihalla ruutua. Sain myös aikaiseksi keitellä tunnaripalikoita, Noomin kanssa tunnari on aika kivalla mallilla, ollaan jo otettu ulkona muutamia (onnistuneitakin) harjoituksia. Noomin ongelma tunnarissa on se, että mennessään kapuloille se on niin innoissaan, että ryntää niiden päälle. Se heittää etutassunsa ilmaan kaksi metriä ennen kapulariviä, laskeutuu liukuen suoraan kapuloiden päälle aiheuttaen sen, että puolet kapuloista lentää jonnekin viiden metrin päähän. Tätä ongelmaa olen saanut karsittua sillä, että viljelen muutaman namin n. metrin päähän kapuloista. Olen käyttänyt myös kaukopalkkaa kupissa, joka rauhoittaa Noomia hitusen. Itsessään tunnarihan on siis varsin mainio, haistelee kärsivällisesti ja palauttaa oman varmasti. Nyt pitää siis vain vähitellen alkaa kokeilla tätä liikettä isommassakin häiriössä (jolloin Noomi on korkeammassa vireessä) ja katsoa vaikuttaneeko tuo suoritukseen...
Ruudussa N on meinannut parin viime treenin aikana mennä liian taakse (yli ruudusta). Ihan hyvä, että irtoaa ja innoissaan menossa oikeaan paikkaan. Pitänee siis parannella pysähtymiskäskyä sekä tasapainotella palkkaussuunnan kanssa.

Ramin kanssa ollaan tehty myös sisätiloissa kaukoja, palauteltu mieleen i-s -vaihtoa, joka on päässyt unohtumaan. Ihan hyvin on palaillut mieleen, eilisissä treeneissä seisahtui varsin hienosti liikuttamatta etujalkojaan.
Eilen siis tosiaan käytiin hallilla treeneissä. Aloitettiin ruudulla, joka meni aivan nappiin. Tehtiin myös metskuhyppyä (ok) ja jääviä, joissa istuminen ja seisominen sekoittuivat taas. Tämäkin onnistui ihan kohtalaisesti, kun vähän helpotin.
Tunnarissa Rami oli outo ja toi väärän. Mikähän tässä nyt on, kun monta kertaa lyhyessä ajassa erehtynyt. Pitää siis tehdä paljon varmuustreeniä tähän, onkohan kenties unohtunut vai mitä. Saatiin kuitenkin onnistunut toisella yrittämällä.
Lopuksi ajattelin että "tehdäänpäs vielä yksi kiva ruutu" ja niin, tosi kiva oli... not. Puoli tuntia aikaisemmin Rami teki täydellisiä pysähtymisiä ruudun keskiosaan, ja nyt päättää tarjota vasenta etumerkkiä? Ei voi ymmärtää. Noh, vähän kun hinkattiin niin löytyihän se oikea kohta sieltä taas.