Meille kuuluu aika hyvää. Ollaan pidetty treeneistä ikään kuin taukoa, ei ollut kyllä tarkoitus, mutta tuskinpa se huonokaan asia on. Olen yrittänyt selkeyttää (treeni)suunnitelmia syksylle ja koittanut miettiä sopivia tavoitteita ja kisoja, joihin osallistuttaisiin. Agilityä kisaillaan varmaan ihan huvin vuoksi muutamaan otteeseen. Tokokokeilemaan mennään Rampan kanssa varmaankin ainakin kerran, ellei jopa pariinkin otteeseen!





  Ramin tokot ovat olleet aika kivoja. Treenattavaa on kyllä, mutta tykkään etenkin pikkumustan asenteesta. Se on suorastaan innokas ja nopea. Ongelmia esiintyy edelleen lähinnä (ylläri) ohjatussa. Otin käyttöön uudenlaisen treenitekniikan ohjattuun, palkkailen paljon merkkiä ja en palkkaa ollenkaan itse noudoista. Suuntia ollaan tehty vähän namikipoille, jotta ne pysyisivät kuitenkin muistissa. Jätän siis itse noudot palkkaamatta siksi, että noutamaan pääseminen/noutokapula on jo itsessään Ramille aivan liian suuri palkka, mikä tekee sitten kokeessa sen, ettei se viitsi keskittyä kuuntelemaan suuntakäskyjä (ks. kuva…).
  Noomin tokoilut ovat myös menneet parempaan suuntaan. Metalli ei ole edelleenkään kiva. Olen yrittänyt pikkuhiljaa saada Nompan asennetta metalliin muutettua tekemällä pelkkiä kivailumetallitreenejä, eli suoraan heittoja vauhdista ja hirrrmuiset määrät palkkaa ja kehuja. Ja näitä voi tehdä oikeastaan ainoastaan nurmialustalla, koska metallin kalahdus muihin alustoihin aiheuttaa sekin jo paineistumista. Mukana metallitreeniohjelmassa ovat olleet myös naksuttelutuokiot, joissa keskitytään vain oikeanlaiseen otteeseen ja pitoon. Tässä meinaa vielä kapula kolista hampaita vasten, mutta suuremmilta paineistumisilta on vältytty, kun on pidetty vahvistetiheys mahdollisimman lyhyenä. Kamalan turhauttavia tällaiset uudelleenopettamisprojektit, varsinkin kun Noopin metalli oli vielä muutama kuukausi sitten näin iloinen. Ei tietoakaan epävarmuudesta. Mutta nytpä ei sitten paljon muusta olekaan tietoa. Plääh.



  Agilityä ei olla treenattu juuri lainkaan, koska olen itse sairastellut ja joutunut lepäilemään. Muutama kerta ollaan tehty keppejä, luulenpa että niissäkin alkaa molemmilla koirilla näkyä edistystä kunhan vain jaksaisin treenailla useammin. Pitäisi ottaa joku minimitoistomäärä/viikko, jotta saisin aikaiseksi tehdä tarpeeksi toistoja.



 Kaikilla true-agilityharrastajilla on nykyään ^tuollainen hihna. Joten munkin oli pakko ostaa. Onneksi agilitykisoista saa palkinnoksi lahjakortteja M&M-liikkeisiin, muuten en olisi kyllä raaskinut. :D

Kaikki postauksen kuvat viimeistä lukuunottamatta © Sari Eskelinen, kiitokset! :) Kuvat siis nuorten SM-viikonlopulta.