Viimeisten muutaman päivän treenit ovat olleet kerrassaan outoja. Olen kyllä tottunut siihen, että omistan yhden kappaleen laiskaa ei-paljon-kiinnosta-mutta-okei-kun-käsket -mielentilalla työskentelevää koiraa sekä yhden kappaleen räjähtävän innokasta ja ajoittain siitä johtuen vaikeasti hallittavaa koiraa. Mutta nykyinen tilanne on varsin yllättävä, kun innokas koira onkin RAMI ja Noomi on alkanut laiskailemaan!

Sunnuntain treenit Active Dogilla sujuivat Noomin kanssa vielä ihan kohtuullisen hyvin, vaikka merkillemeno olikin tahmeaa ja liikkeestä seisominen (ylläri...!) huono. Saatiin liikkeestä seisomiseen mukava neuvo, jota ollaan nyt alettu kokeilemaan.
Tänään sitten saatiin peruutuspaikka AD:lle treeneihin, kun oli yksi kerta korvaamatta, joten lähdin vähän riskillä ruokitun ja lenkillä väsytetyn koiran kanssa treenaamaan. Ei ehkä olisi pitänyt. Noomi oli jotenkin tosi laiskalla päällä ja ei oikein päästy siihen normaaliin innostuneeseen mielentilaan. Vire oli ihan semi-ok, mutta melko huono Noomiksi. Paikallamakuut sentään sujuivat laiskuudesta johtuen ihan kivasti.
Kaikkein kamalin oli nouto. Noomi meni kapulalle ja jäi haistelemaan maata kapulan luona. En todellakaan voi ymmärtää tällaista toimintaa NOOMILTA, joka normaalisti käyttää hyväksi kaikki tilaisuudet, jolloin saa juosta lujaa. Saatiinhan me kuitenkin sitten ihan onnistuneitakin noutoja, nyt pitäisi kuulemma alkaa tekemään jotain sille kapulan päälle syöksymiselle. Pitää ottaa treeniin siis. 

Ja tulevaisuudessa aion treenata vain ja ainoastaan nälkäisen ja ylienergisen pikkuirskin kanssa. Tai no, ehkä paikallamakuuta voi treenata väsyneenäkin.

Niin, sitten Ramiin. Tänään oli vuorossa agilityt, Rami oli melko raivostuttava. Radalla oli kivaa ja Rami meni melko lujaa ja osasikin hienosti (paitsi kepit), mutta toisten suorittaessa alkoi järkyttävä huutaminen. Se vissiin nostaa itsensä niin kierroksille, että ei vain pysty olemaan hiljaa. Tästä lähtien odotellaan ilmeisesti ulkona... Kai se on ihan positiivistakin, että Rami on vihdoin alkanut kunnolla innostumaan agilitystä ja löytänyt vauhtia, mutta tuommoinen päätön toiminta saisi kyllä loppua. 
Tänään mentiin varmaan pisintä rataa, mitä ollaan Ramin kanssa koskaan menty, ja ihan kivasti meni. Kepeillä R meinasi koko ajan jättää ekan välin kiertämättä, onkin jäänyt keppitreenit vähälle viimeaikoina. Puomin kontakti oli vähän tahmea, pysähtyi kyllä, mutta himmaili ja meni alas asti vasta kun olin itsekin kohdalla. Kepit ja kontaktit siis treeniin seuraavaksi!