Aika tuntuu tosiaan kuluvan ennätysvauhtia. Miten on mahdollista, että ollaan jo talviajassa, kun ihan hetki sitten oli vielä kesäloma? Nyt on jo marraskuu, eli vuosi on kohta ohi. Positiivista on sentään se, että kohta on joulu. Marraskuun alku tarkoittaa myös Pikkuirskin merkkipäivää.
Vaikea uskoa, että Noomi täyttää jo 2 vuotta! Nyt se on muka jo aikuinen, tosin henkisestä aikuistumisesta ei ole kummempia merkkejä ollut nähtävillä… Mutta ei tarvitsekaan, tykkään kun Noomi on aina niin iloinen ja hassu. Jotenkin miellän sen edelleen ihan pennuksi, näen sen aivan erillä tavalla kuin Ramin sen ollessa saman ikäinen. Vaikka Noomi on nyt paljon taitavampi koulutuksellisesti kuin Rami kaksivuotiaana, oli Rami tuon ikäisenä paljon kypsempi. Tosin Rami ei ole koskaan ollutkaan kovin pentumainen, se oli jo pikkupentuna kamalan itsenäinen ja tosikko… Siinä suhteessa, kuten monessa muussakin, nämä ovat aivan toistensa vastakohtia. Ja molemmat mahtavia persoonia omalla tavallaan. :)
Noomi sairastui – taas – mahatautiin ja on nyt antibioottikuurilla. Käväistiinpä viime viikolla myös eläinlääkärin päivystyksessä nesteytyksessä… Tässä vaiheessa kokeillaan pikkuhiljaa ruuan vaihtoa ja katsotaan vaikuttaisiko asiaan. Antibioottikuurin takia joudutaan jättämään väliin myös vuoden vimpat agilitykisat.
Syksy on jo pitkällä ja bloggausinspiraationi on rakoillut. Korjataanpas asia. Lokakuu aloitettiin agilitykisoilla, Ramin kanssa mentiin kolme starttia oman seuran järkkäämissä kisoissa. Treenejä oli alla edellisten kisojen jälkeen hyvin vähän. Mentiin kisapaikalle hyvissä ajoin katselemaan muiden suorituksia, ja Rami taisi vähän väsähtää odotellessa, mikä näkyi viimeisessä startissa. Kaksi ekaa oli kuitenkin melko sujuvia, ekalta radalta (video) napattiin kakkossija ja LUVA ja tokalta harmittava kielto ja pari sekuntia yliaikaa. Viimeinen siis HYL.
Noomi on taukoillut treeneistä sairasteluiden takia, sillä oli mahatauti pari viikkoa sitten (meni ohi antibiooteilla). Ne vähäiset treenit mitä on tehty (lähinnä tokoa), ovat olleet kuitenkin aika hyviä. Metallitreenit edistyvät pikkuhiljaa, isommilta takapakeilta on vältytty viime aikoina. Myös kaukoissa on koettu huimia edistysaskelia (onneksi ei sentään kirjaimellisesti) ja näyttää siltä että Pikkuirski alkaa oikeasti hoksaamaan, mikä on homman juju. Noomi käväisi myös torstaina silmäpeilauksessa, terveet on silmät! :)
Sitten tämänpäiväiseen tokokokeeseen, luokkana EVL ja koirana Raipe.
Paikalla istuminen 10
Paikalla makuu 8 (joku oli taas kartalla ja antoi käskyn liian aikaisin…) Seuraaminen 8 (parasta Ramppaa! Itse mokailin mm. antamalla käskyn väärässä kohtaa ja polkemalla koiraa…) Zeta 5,5 (haahuilua ja eka istuminen seisomiseksi) Luoksetulo 5,5 (alun maahanmenoon kaksoiskäsky, seisominen valui, maahanmenoon kaksoiskäsky…) Ruutu 10 Ohjattu 9 (!!!!!!! vasen, ja sehän kuunteli!) Metalli 9 (en ehtinyt saada kunnolla perusasentoon ennen kuin käskytettiin jo, joten liikkui vähän kun heitin) Tunnari 10 Kaukot 6 (tässä vaiheessa taisi olla jo aika väsynyt ja kylmissään, tarvitsi pari kaksoiskäskyä ja yksi asento jäi tekemättä)
= EVL1 256,5p, sijoitus 3/5
Kehästä tullessa olin aivan varma, etteivät pisteet voisi riittää ykköseen, ja kuullessani tuloksen alkoi naurattaa… :D Puoli pistettä yli ykkösen rajan, aika hyvä tuuri. Liikkeet tehtiin useassa osassa, ensin erikseen zeta, sitten muut ruutuun asti ja kolmannessa erässä loput. Tällä kertaa Rami oli paremmin kuulolla kuin kokeessa yleensä, liikkeiden välitkään eivät olleet NIIIN kamalat, kannustin sitä paljon ja siirryin jotkut välit juoksemalla ja innostamalla.
Meillä on ollut kiire! Kaksi edellistä viikonloppua ollaan vietetty melko tiiviisti agilitykisoissa ja arki-illat aika tehokkaasti treenaten ainakin jommankumman koiran kanssa jotain lajia. Ostaisin mielellään lisää tunteja vuorokauteen, olisiko kellään tarjolla?
Toissaviikonloppuna kisattiin Torniossa Ramin kanssa kolme starttia. Lähinnä kepit takkusivat. Saldona kaksi hyvää hylkyä ja yksi vähän huonompi rata, jolta virheitä ja yliaikaa. Toinen hylkyradoista oli meille aivan liian haastava ja toinen oli melkein-nolla, jonka omalla mokailullani sain hyllytettyä toiseksi viimeisellä esteellä.
Tänä viikonloppuna oli vuorossa oman seuran kisat Virpiniemessä, samalla ratkottiin seuranmestaruus ja piirinmestaruus. Lauantai aloitettiin kahdeksan jälkeen mölli-seuranmestaruudella Noomin kanssa. Rata oli helppo ja kiva, ei keppejä ja kontakteista vain A. Nomppa meni lujaa ja oli ihan huippis! Tuloksena puhdas rata ja möllien seuranmestaruus makseissa. :)
Noomi kisasi myös kolme virallista starttia viikonlopun aikana, ja kuunteli kivasti ohjausta :) Kaikista kuitenkin tulokseksi HYL, lähinnä omien mokieni takia. Kepit takkuilivat, niissä on selvästi vielä epävarmuutta korkeassa vireessä. Rimat pysyivät aika kivasti paikoillaan vaikka korkeita olivatkin. Yhdellä radalla tuli jostain syystä heti ensimmäinen rima alas, joten pidin ylipitkään kontakteilla. Ramin kanssa oltiin lauantaina piirinmestaruusjoukkueessa, radalta vitonen. Rami meinasi ohittaa yhden esteen mutta sain taisteltua sen takaisin toiselle puolelle ilman hylkyä. Virallisilta radoilta Raipelle hyl, 10 ja 5, ihan kivoja ratoja olivat kaikki.
Kaikenkaikkiaan aksakisaaminen on kyllä tosi mukavaa ja rentoa! Noomista tulee vielä tosi siisti aksakoira, kunhan vain saadaan varmuutta kepeille ja yleisestikin ohjaamiseen. Pikkuirskiä ei yhtään jännittänyt keinu ja se malttoi tosi hienosti odotella lähdössä, vaikka olikin aivan täpinöissään. :) Ja Noomin kontaktit toimi huikean hyvin, paremmin kuin Ramilla koskaan kisoissa!
Tämä viikonloppu vietettiin aika tehokkaasti Haukkukeitaalla nuorten SM-kisojen parissa. Perjantaina startattiin Ramin kanssa ekaa kertaa kakkosissa. Rata oli aika mukava, mutta onnistuttiin hyllyttämään heti nelosesteellä. Rami hyppäsi sen siis väärinpäin. Onnistuin kuitenkin jatkamaan iloisesti radan loppuun asti ilman, että Ram huomasi tehneensä mitään väärin.
Lauantaina sitten nuorten SM-karsintaradalta myös ihan hyvähkö hyl. Rami karkasi A:lle, kun olisi pitänyt mennä putkeen. Ohjausta ei voi taaskaan kehua, mutta Rami teki ihan huippukontaktit! Keinullakin meni aivan päähän asti, vaikka yleensä jää epävarmana keskivaiheille. Kepit oli huonot, mutta koska hylky oli jo alla, en jaksanut korjata.
Noomi oli mukana koko lauantaipäivän kisoissa ja sai pyöriä mukana ja välillä häkissä. Se oli kerrassaan outo, ihan kuin se olisi koko ajan pelännyt jotain. Ei uskaltanut lähteä leikkimään toisten kanssa juurikaan, eikä edes mennä minusta kauemmas vapaana ollessaan. Päivän aikana muutamat koirat rähähtivät Noomille, mutta en olisi uskonut, että se ottaa noin vakavasti. Yleensä Noomi tykkää ihan kaikista, vaikka kukaan ei tykkäisikään siitä. (Siksi onkin epäreilua, että melkein kukaan ei tykkää Noomista…) Yhdessä vaiheessa Noomi otti jostain tuntemattomasta syystä paineita myös minusta, eikä kyennyt esim. seuraamaan…?!
Tänään olikin sitten tokojen vuoro. Mentiin kisapaikalle heti aamusta katsomaan alokasluokkaa ja pidin Noomia mukana rauhoittumassa. Avoin luokka alkoi yhdentoista jälkeen, Noomi suoritusvuorossa viidentenä, kun koiria oli kuusi. Pisteet pidemmittä puheitta tässä:
Paikallamakuussa Noomi oli vähän piippaillut, 9. Seuraaminen oli aivan perusnoomia, tiivis ja kiva! Tiiviydestä siis piste, 9. Maahanmeno oli aivan hyvä, hitaudesta puolikas. 9,5. Luoksetulossa Noomi ei pysähtynyt, vähän meinasi ensin mutta ei sitten kuitenkaan… 5. Seisominen valui, mikä ei ollut yllätys. Noomi kesti kyllä taaksekävelyn hyvin. 7,5. Nouto oli ihan iloinen,tehtiin ne normaalit virheet: nytkähdys heitettäessä ja menovauhtia hitaampi palautus. Uutena virheenä ylös pomppaus, kun olin ottanut kapulan. 8,5. Kaukot olivat noomiksi aika huonot. Normaaliasteikolla kuitenkin ilmeisesti hyvät, 10. Hyppy oli hyvä, 10. Kokonaisvaikutus 10
Tuloksena AVO1 171p, sija 2 = nuorten SM hopeaa avoimesta luokasta!
Noomin työskentely oli ihan hyvää, mutta noomiksi vähän laimeaa. Kyllä se kuunteli koko ajan ja teki mitä pyysin, mutta se ei ollut läheskään yhtä innostunut ja hassu kuin normaalisti. En voi syyttää tästä kisatilannetta, koska se oli outo jo lauantaina.
Nyt on kuitenkin avoykkönen haettu, joten luulenpa että seuraavan kerran kisaillaan ensi vuonna voittajaluokassa.
Tässä video, maahanmeno jäi puuttumaan teknisten ongelmien vuoksi:
Sitten Ramiin. Olipas taas vaihteeksi melko hirveä koe. Pisteet:
Paikalla istuminen 9,5
Paikalla makuu 10
Seuraaminen oli aika huonoa, jossain vaiheessa skarppasi ja teki loppuun paremmin. 7,5
Zeta (maahan-istu-seiso) oli ihan ok. Seuraaminen tässäkin huonoa, 9,5
Luoksetulon seisominen valui melko pahasti, 8,5
Ruutu oli muuten täydellinen, mutta Rami oli kuulemma ryöminyt eteenpäin liikkurin käsky-kehotuksesta… 7.
Tässä kohtaan tauko.
Ohjattu oli taas järkyttävä. Ei vaan kykene. Arpoivat oikean, mutta Rami yritti mennä vasemmalle. Sain sen taas noutamaan keskimmäisen, kun yritin ohjailla. En voi ymmärtää. 0
Metallihyppy oli minusta ihan hyvä. Piste kapulan törkeähköstä nostamisesta, 9. Tunnaria ennen Rami yritti varastaa tunnarikapulat liikkurin kädestä… Itse liike oli hyvä, mutta irrottamiseen tarvittiin kaksi käskyä. Tässä kohtaan alkoi jo naurattaa, Rami haluaa palkata itsensä kapulalla, eikä halua antaa sitä takaisin. Numeroksi 6. Kaukot Rami teki aivan kuten on opetettu, mutta tuomari ei tykännyt. 6.
Tuloksena EVL2 230,5p, sija 3. = nuorten SM pronssia EVL:stä.
Ramin suoritukseen en kyllä voi olla tyytyväinen. Liikkeiden välit olivat jotain järkyttävää, mikä ei kyllä tullut yllätyksenä. Se kuitenkin kykenee tekemään liikkeet, paitsi ohjatun, joten ehkä sillä on vielä toivoa saada ykkösiä joku kaunis päivä (=kun se osaa ohjatun). Raivostuttavaa on, että luulin sen jo osaavan ohjatun. Se on osannut sen treeneissä viime kuukauden aikana eikä ole kertaakaan yrittänyt sikailla. Mutta koetilanne onkin sitten eri, eikä treeneissä jäljitellyt koetilanteet ole tarpeeksi kokeenomaisia.
Rampan video, jolta puuttuu seuraamisen alku (joka oli siis huonoa) ja kamalat liikkeiden välit (onneksi?):
Eilen vietettiin Ramin 4-vuotissynttäreitä. Tai no, eipä me paljon juhlittu, Rami pääsi pitkälle lenkille ja treenaamaan vähän tokoa. Ramista on neljässä vuodessa tullut ihan hieno harrastuskoira. Olisi niiin paljon hienompikin, jos olisin osannut tehdä asiat toisella tapaa sen ollessa pieni. Motivaatio-ongelma on edelleen ja todennäköisesti pysyykin, mutta ehkä se vähitellen hiipuu pois? Ramin motivointi kuitenkin on nykyään helpompaa, kuin esimerkiksi vuosi takaperin. Nelivuotias ei kuitenkaan ole mikään kauhea ikäloppu, kyllä me vielä ehditään. Vaikka mitä.
Tänään sitten Rami neljävee pääsi kisaamaan vähän aksaa. Mentiin kaksi rataa, hyppäri (video alla) ja agirata. Rami oli vähän laama taas, kun lämpöasteita oli jopa 20 ja itsekin olisin saanut juosta paljon nopeampaa. Molemmilta radoilta selvittiin kuitenkin ilman virheitä ja alitettiin ihanneaika muutamalla sekunnilla. Kontaktit sujuivat ihan kivasti vieraillakin esteillä ja tällä kertaa Ram oli kuulollakin. Hyppyradan nollasta ei ollut meille mitään hyötyä, mutta agiradan nolla (jolla myös voitettiin miniykköset) oikeutti siirtoon kakkosluokkaan! :)
Tänään kotiuduttiin kauan odotetulta SM-kisareissulta! Kokonaisuudessaan retki oli varsin onnistunut, vaikka kisapäivän sääolosuhteet eivät olleet lähelläkään ihanteellista tokoilusäätä. Matka sujui kuitenkin hyvin, löydettiin hotellille ja Klaukkalaan kisapaikalle ilman ongelmia. Yövyimme siis Vantaalla hotellissa, samassa huoneessa Anniinan ja Staran kanssa. Noomi ja Stara olivat hienosti sovussa koko matkan ajan, vaikka joutuivat olemaan yli seitsemän tunnin automatkat peräkontissa melko ahtaasti.
Sitten itse suoritukseen! Alokasluokka oli jaettu neljään eri kehään. Ensimmäisen kehän tuomaroi Pirkko Bellaoui. Kastelin Noomin juuri ennen ensimmäiseen kehään menoa märällä pyyhkeellä, mutta luoksepäästävyysrivissä odotellessa Noomille ehti silti tulla liian kuuma, ja se ei meinannut jaksaa istua perusasennossa (meinasi koko ajan valua maahan).
Luoksepäästävyydessä sanoin Noomille hiljaa ”paikka” (kuten normaalisti) tuomarin tullessa kohti, ei olisi kannattanut, sillä maahanhan se valui. Tämän vuoksi numeroksi 9.
Noomi ehti valua maahan myös paikallamakuussa ennen, kuin ehdin sanoa käskyn. Itse makuu oli myös vähän levoton, ja Noomi meni lonkalle. En kyllä ihmettele lonkallemenoa, sillä hiekkakenttä oli polttavan kuuma. :( Tuomari antoi tästä 7. Kokonaisvaikutelma ensimmäisestä kehästä 9.
Tässä välissä ehdin käydä kastelemassa ja palkkaamassa Noomin, joten se jaksoi keskittyä vähän paremmin ensimmäisessä yksilösuorituskehässä, jonka tuomaroi Taru Torpström.
Ensimmäisenä tehtiin seuraaminen hihnassa. Seurautin Noomin kehään ja se tuntui olevan ihan mukavassa vireessä, vaikka ei aivan normaalin yli-innostunut ollutkaan. Seuraaminen oli aivan huikean hieno, en keksi mitään valitettavaa! Minun ei tarvinut ollenkaan miettiä koiraa, vaan kykenin oikeasti keskittymään omaan liikkumiseeni ja sainkin tehtyä käännökset ja pysähdykset huolella. :) Hieman normaalia matalampi vire teki myös sen, ettei Noomi keulinut lainkaan eikä myöskään painanut ollenkaan, seurasi vain kivasti jalassa kiinni. Voitte siis kuvitella ilmeeni, kun tuomari näyttää numeroksi 7. Luoksetulossa Noomi jaksoi tulla hyvää vauhtia, mutta törmäsi taas minun makuuni ihan liikaa. En kyllä ihmettele, kun keskittyminen ei ollut täysin huipussaan. Tuomari kuitenkin jatkoi sangen mielenkiintoista pisteytyslinjaansa antaen tästä numeroksi 10.
Toisen kehän kokonaisvaikutelma10.
Tässä välissä ehdin nopeasti käydä palkkaamassa Noomin ennen kolmanteen kehään siirtymistä. Seurautin Noomin taas kehään, ja se oli samanlaisessa, hyvässä vireessä kuin edellisessäkin kehässä. Kolmannen kehän tuomaroi Harri Laisi.
Hyppy oli ihan hyvä, Noomi siirsi toista etutassuaan vähän, kun siirryin sen viereen. Tuomari ei ilmeisesti huomannut tai välittänyt, sillä numeroksi saatiin 10.
Jatkettiin heti vapaana seuraamisella. Tässä tein itse vähän huolimattomasti pysähdykset, olin vissiin edelleen vähän hämmentynyt edellisen kehän arvostelusta… Noomi kuitenkin teki edelleen oman osuutensa täydellisesti. Tällä kertaa tuomari oli vähän enemmän samoilla linjoilla kanssani, 9½. Kokonaisvaikutelma 10.
Kolmannen ja neljännen kehän välillä jouduttiin odottelemaan hetki, mutta en ehtinyt käydä kuitenkaan palkkaamassa tai kastelemassa Noomia. Noomi oli kehään mennessä aivan väsynyt kuumuudesta. Neljännen kehän tuomaroi Ossi Harjula.
Liikkeestä maahanmenossa Noomi ei meinannut lähteä seuraamiseen mukaan, se ei yksinkertaisesti jaksanut. Sain sen kuitenkin vartaloavulla mukaan, ja loppuosa meni suunnilleen oikein. 8. Seisomisessa sain Nompan mukaan seuraamiseen. En kuitenkaan uskaltanut sanoa käskyä normaalilla tiukalla äänensävyllä, sillä pelkäsin että Noomi väsyneenä lösähtää maahan. Sanoin siis käskyn normaalia hiljempaa ja sievemmin, joten Noomi jäi epävarmasti. En siis ihmettele yhtään, että se hiippaili perään melko reilustikin, kun kyseinen liike on normaaliolosuhteissakin kaikkein epävarmin. Numeroksi saatiin joka tapauksessa 7. Kokonaisvaikutelmakin oli 7.
= ALO1 171p, sija 21 yli sadasta alokasluokan koirasta.
Anniina videoi kokeen, ainoastaan maahanmeno jostain syystä jäi puuttumaan videolta:
Olen varsin tyytyväinen Noomin työskentelyyn. Ainoastaan viimeisessä kehässä se oli huonossa vireessä. Kokonaisvaikutelmien pisteet kuvastavat hyvin Noomin virettä: ensimmäisessä kehässä vähän huono, toisessa ja kolmannessa hyvä ja viimeisessä huono. Sikäli kuitenkin ihan ymmärrettävää, ettei Noomi jaksanut pitkään, kun lämmintä oli kuitenkin yli 30 astetta. Ja vaikka helteessä olenkin vähän treenannut sitä, en kuitenkaan koskaan ole treenannut viiden tunnin helteessä odottelun jälkeen.
Hihnaseuraamisen seiska jäi vähän kaivertamaan. Ärsyttää suunnattomasti, että kyseisen tuomarin kehässä parempia pisteitä seuraamisesta saivat koirat, jotka suurinpiirtein kävelivät vieressä ja vilkaisivat välillä ohjaajaansa. Viimeisen kehän huonot arvosanat eivät minua harmita, sillä koira oikeasti oli ihan veltto ja teki huonosti. Hihnaseuraamisen Noomi kuitenkin teki täydellisesti, joten 7 ei mielestäni aivan kuvaa sen tasoa. Odotinkin, että seuraamisessa voi tippua arvosana tiiviyden takia, mutta ihan kolmea pistettä en olettanut siitä menevän. SM-kisoissa tuomarit eivät sen kummemmin perustelleet pisteitään, mutta sain kuitenkin hihnaseuruun pisteille lyhyen selityksen (”aivan liian tiivis”), koska jäin katsomaan tuomaria epäuskoisena. Eniten ottaa päähän se, kuinka järjettömän määrän olen tehnyt töitä saadakseni Noomin seuraamisesta niin hienon, kestävän, varman ja tyylikkään, ja nyt on harkittava jonkinasteista uudelleenopettamista. Niin, pitäisi opettaa se seuraamaan huonommin, jotta saataisiin parempia pisteitä. Loogistako?
Meidän joukkue, Oulun seudun kennel- ja agilityseura KAS ry, sijoittui kuitenkin sijalle 20. kaikista 69 joukkueesta. Aika hyvin! Kiitokset kaikille kivoille ihmisille seurasta kisapaikalla ja erityisesti Anniinalle matkaseurasta! :) Ensi vuonna toivottavasti uudelleen..!
Kesäkuu on lähtenyt kivasti käyntiin ja lomakin on päästy aloittamaan. Outoa, että yhtäkkiä on kamalan paljon aikaa! Nyt on jo ihan Oikeasti kesä, vaikka kesäiset säät eivät vielä suuremmin ole tänne pohjoiseen ehtineetkään. Eipä sillä, että valittaisin, kivempaa treenata vain kun on viileämpää.
Kesän kunniaksi myös ensimmäinen punkkilöydös on tehty, Ramin silmäkulmasta. Toivottavasti näitä ei tule usein, muuten täytyy alkaa miettiä punkkitököttien ostamista. Ei kyllä yhtään houkuttelisi, vieläkin on mielessä Ramin parin vuoden takainen halvauskohtaus…
Molempien kanssa ollaan jatkettu aksaamista viikottain ohjatuissa treeneissä. Noomin kepit edistyy koko ajan, nyt tarvitaan vielä vauhtia ja varmuutta, kun perusidea on hallussa. Myös irtoamistreeniä Noomin kanssa täytyy tehdä paljon. Tässä Noomin aksaa videolla.
Tokon SM-kisat siintävät jo alle viikon päässä, jännää! Kivaa päästä pitkästä aikaa etelään reissuun. Noomi ei kauheasti stressaa matkustamisesta, joten voin suhtautua siihen melko luottavaisesti. Toivon vain, ettei tulisi ihan kaamea helle, se kyllä laamauttaa Noominkin. Noomi on siis tehnyt pikkuviilailuja, kovin paljoa ei olla ehditty treenaamaan. Ramin kanssa tokoilu on jotenkin jäänyt tosi vähälle. Ei vaan oikein inspaa, kun ei etene mihinkään. Kyllä se osaa, jos vain viitsii yrittää. Paikalla istumisen maahan valuminen on tullut nyt treeneissäkin esiin, hyvä niin. Uskon että sekin liike saadaan ihan hyvälle tolalle, kunhan vain tehdään tarpeeksi toistoja. Sitä onkin kokonaisuudessaan treenattu ihan luvattoman vähän…
Monni on iloisena jatkanut viime kesän lemppariharrastustaan, uimista. Vielä ei ole polskiminen yhtä mieluisaa, kuin kesähelteillä (ihmekös tuo, kun vesi on kylmää), mutta kepit kyllä haetaan järvestä. Lempinimensä arvoinen se on kyllä ehdottomasti...
Kisailua jatkettiin tänään Rovaniemellä tokon muodossa. Päivä oli ällöttävän sateinen ja kylmä, mikä aiheutti lisäjännitystä paikallaoloihin... EVL alkoi kello kymmenen, Rami ensimmäisenä vuorossa.
Koe ei alkanut kovinkaan lupaavasti, sillä paikalla istumisessa Rami oli mennyt maahan. Tästä siis 0. Jännää, kun Rami keksii kokeissa aina ihan uudenlaisia ongelmia. Se ei ole koskaan aiemmin mennyt istumisessa maahan. Kuvittelin nimenomaan että se EI halua mennä maahan, kun oli kylmää ja märkää. Paikallamakuu sentään sujui normaalisti, joskin loppuperusasentoon tarvitsi toisenkin käskyn --> 8.
Yksilöliikkeet tehtiin kaikki putkeen, ei ollenkaan hyvä Ramin vireen kannalta. Seuraaminen oli tosi kivaa, vähän käännöksissä (varsinkin vasempaan) epätarkkuutta. Tuomari sanoi, että olisi vähän painanut ja sen takia poikittanut, mutta kehui kuitenkin kontaktia ja paikkaa muuten hyväksi. Minusta on vain positiivista, että on lähellä. Numeroksi saatiin 9. Idari mentiin järjestyksessä maahan-istu-seiso. Hienosti teki asennot kerrankin, vähän annoin apua istumiseen että varmasti menee. Yhdessä käännöksessä vähän katseli tötsää. 9. Luoksetulo oli taas yllättävän hyvä, seisominen ei valunut edes kovin pahasti. Maahanmeno myös mainio. 9. Ruutuun sitten katkesikin ysiputki, annoin pysäytyskäskyn liian myöhään ja yli meni. Kutsuin takaisinpäin ja maahan kahdella käskyllä. Lisäkäskyistä huolimatta saatiin 6. Ohjattu oli taas törkeä, tällä kertaa ei mennyt edes käväisemään merkillä vaan viiletti suoraan kohti vasenta kapulaa... Yritin pyydellä takaisin merkille, mutta sain vain aikaiseksi sen, että Rami palautti keskimmäisen kapulan. 0. Hyppynoudossa heitin kapulan vinoon ja Rami kiersi esteen tullessa. Ärsyttävää, kyllä sen olisi pitänyt osata. En jaksanut edes antaa kaksoiskäskyä, eipä meillä mitään ykkösmahdollisuuksia enää olisi muutenkaan ollut. 0. Tunnari oli perushyvä, 10. Kaukot teki juuri sillä tekniikalla, minkä olen opettanutkin. Eli osassa vaihtoja liikkui taa ja osassa eteen = lopussa samassa kohtaa kuin alussa. 9.
Pisteet riittivät juuri ja juuri tulokseen, eli EVL3 pistein 196. Koska luokassa oli vain kolme koiraa, oltiin myös toisella sijalla.
Rami ei ollut liikkeiden väleissä tarpeeksi kuulolla, vaan jouduin käskyttämään taas useita kertoja. En usko että tästä ongelmasta tullaan noin vain pääsemäänkään, mutta kaipa tuon valioksi saa silti, kun näköjään kuitenkin pystyy liikkeiden aikana keskittymään käskyn alla ollessaan. Eli nyt pitäisi vain osata liikkeet... Lähinnä se ohjattu treenataan nyt ihan kunnolla kuntoon ennen seuraavaa koetta. Ja paikalla istuminen.
Ramin koe videolla tässä. Video on kuvattu vähän kaukaa, mutta jospa siitä jotain erottaisi...
Alokasluokan alkua jouduttiinkin sitten odottelemaan muutama tunti, joten Noomi alkoi olla jo vähän väsynyt ja kylmissään iltapäivällä. Siitä huolimatta pikkuirski jaksoi hienosti keskittyä. :)
Ennen kokeen alkua tuomarilla oli vaikeuksia saada sirunlukijaa toimimaan, joten Noomia jouduttiin ahdistelemaan pelottavalla laitteella useaan otteeseen. Tämä saattoi olla luoksepäästävyyden kannalta ihan hyväkin juttu, koska Noomi ei enää pitänyt tuomaria pusuteltavan arvoisena...
Luoksepäästävyydessä Noomi siis ei liikahtanutkaan, 10.
Olin jo lähes varma ennen kehäänmenoa, ettei Noomi pystyisi pysymään kylmässä ja märässä maassa, mutta pikkueläin yllätti positiivisesti! Paikallamakuu oli Noomiksi yllättävän rauhallinen, vähän oli kuulemma toinen kyynärpää käynyt ilmassa alussa, josta johtuen numeroksi 9.
Seuraaminen hihnassa oli tosi hienoa, ei juuri valittamista. Vähän ehkä keuli ja painoi (:D), mutta ei ilmeisesti häirinnyt tuomaria. Puolikas piste tippui siitä, että pidin vasenta kättä typerästi, koska olin onnistunut ottamaan hihnan huonosti käteen (jos olisin heiluttanut kättä normaalisti, olisi hihnan pää osunut koiraan...) sekä vähän hitaahkoista perusasennoista (yäk, märkä maa). 9½. Hihnatta seuruu oli samanlaista, tällä kertaa ohjaajan kädetkin liikkuivat normaalisti! 10. Liikkeestä maahanmeno vähän hitaahko, kuitenkin 10. Luoksetulossa törmäsi mun makuun vähän liikaa, tuomaria ei häirinnyt, 10. Seisomisessa annoin tiedostetusti pienen vartaloavun, koska ennen koetta Noomi oli juuri keksinyt jäävien sekoittamisen... Siitä johtuen 8. Hyppyyn en ole oikein jaksanut panostaa, sen huomasi... Noomi tepsutteli kun kävelin viereen ja haistoi vähän estettä. 9. Kokonaisvaikutelmasta saatiin todellakin ansaittu 10. :) Noomi oli koko kokeen ajan aivan mahtava, juuri sopivassa vireessä ja kuunteli aivan kympillä koko ajan mitä sanoin! :) Paras pikkuirski. ♥
Mutta kuitenkin alle! Rami on mini! Olin melkein varma, että helmikuun kisoissa tuomarille oli sattunut jonkinlainen virhe mittauksessa, mutta ei kai sitten. Tänään kisoissa tuomari sanoi, että sehän on selvästi mini. Ovatkohan Ramin tassunpohjat kuluneet neljä senttimetriä vuoden aikana? :D No, ehkä se on aiemmin mitattu vähän eri kohdasta...?
Kisattiin siis kaksi rataa, agilityrata ja hyppyrata.
Ensimmäisenä oli vuorossa agirata, ihan kivantuntuinen ja simppeli. Rami oli radalla tajuttoman hieno, se oli täysillä menossa, mutta kuitenkin sopivasti kuulolla. En turhia varmistellut kontakteilla tai kepeillä, kyllä se ne osaa. Ja osasihan se (varsinkin kontakteihin olen tyytyväinen!), virheettä mentiin maaliin. Tuloksena -15,72 ja sija 1 eli Rampan eka LUVA-nolla!
Toinen rata saatiin videollekin (kiitokset Moonalle!):
Pikku possu selvästi harkitsi varaslähtöä alussa... Pitää vissiin vahvistaa enemmän paikallaan pysymisiä. Kuten näkyy, ensin mentiin pitkään ongelmitta, kunnes lopussa mokasin ohjaamisessa ja Rami hyppäsi hypyn väärältä puolelta, joten hylkäys. Ei kyllä jäänyt edes harmittamaan, Ram oli niin huippu. :)
Hyppyradat on meille (minulle) vaikeampia, kun ei pääse pysäyttämään koiraa ollenkaan! Rami on näköjään sen verran nopea, etten välttämättä pysy perässä. Pitää opetella oikeasti juoksemaan...
Niin. Tuo voisi olla Ramin tämänhetkinen motto. Ainakin agilityssä. No, on se soveltanut sitä vähän tokossakin (lähinnä ruudun yhteydessä).
Mikähän siinä on, että aina, siis ihan aina ennen kisoja alkaa kaikki mennä ihan metsään? Saan jälleen kerran todeta, että ensi viikon kisoihin ja kokeeseen mennään ainakin Ramin kanssa ilman minkäänlaisia toiveita suuremmasta menestyksestä. :D Noomi sen sijaan on vähän mysteeri, kun en osaa ennustaa kuinka se suhtautuu minun jännittämiseeni.
Pääsiäisloma vietettiin nauttien lämpimästä säästä, ihan kuin kesä olisi tullut yhtäkkiä. Ja kohtahan se tulee ihan oikeastikin, enää reilu kuukausi kesälomaan! Noomi on tehnyt ahkerasti paikallaoloja ja muuta yleistä tokoilua. Alokkaan liikkeitä ollaan ketjuteltu jonkin verran, tässä videolla viime viikolla tehty palkattomuustreeni, kaikki yksilöliikkeet putkeen. Ihan hyvin se kestää nyt kehujakin, ei mene sekaisin... Ainoa harmistus tuossa treenissä oli pari haistelukohtaa liikkeiden väleissä, joista jouduin kutsumaan pois. :( Tuleehan se toki sieltä ilman mitään ongelmaa ekalla käskyllä, mutta jotenkin ikävästi katkeaa suoritus.
Noomin seuraaminen on ollut viime aikoina tosi kivaa, vaikka ihan pikkuisen ehkä liikaa painaakin. En viitsi nipottaa siitä, kun se on niin kivan kestävää. Voisin viedä Noomin Ramin tilalta evl-seuraamiseen! Huomaiskohan kukaan.
Rami on treenannut muistutteluna evl-liikkeitä, mutta hävettävän vähän. Olen kai ollut niin keskittynyt treenaamaan Noomia ekaan kokeeseen, etten ole kunnolla ehtinyt edes miettiä Ramin koetta... Vaikka Rami varmaan olisi se, joka enemmän sitä treeniä tarvisi (Noomillahan on ollut aloliikkeet valmiina jo puolisen vuotta...). Noh, ehditäänpä me tässä vielä muutamat muistuttelutreenit tehdä, ja niillä mennään sitten.
Ramin tokoilut ovat alkaneet kokeen lähestyessä sujumaan koko ajan vain kankeammin ja virheitä on alkanut löytyä ihan ihmeellisistä kohdista.Odotukset eivät siis ole kovinkaan korkealla ensi viikon koetta koskien... Hienoa olisi, jos pikkukoiran asenne säilyisi kivana ja liikkeetkin menisivät edes vähän sinne päin.
Muutenkin edellisen postauksen jälkeen ollaan jouduttu kokemaan alamäkeä vähän joka asiassa. Viime viikonlopun kaikki treenit menivät kyllä niin pahasti metsään, etten viitsisi edes muistella. Myös säätila on muuttunut masentavaksi, lunta tulee vain lisää, vaikka kohta pitäisi olla jo kesä.
Tänään käytiin hallilla tekemässä pikaiset tokoilut, sain siskon mukaan kuskiksi ja kuvaajaksi. Video siis yllä. Noomi teki pääasiassa tosi kivasti, vähän meinasi ilmetä haistelua siinä vaiheessa, kun ei tehty mitään.
Ruutu oli positiivinen yllätys, löysi oikeaan kohtaan keskelle ruutua varman oloisesti heti ekalla lähetyksellä.Videolla olevista toistoista ensimmäisessä pysäytin liian eteen ja toisessa liian taakse, eli keskimäärin hyvin! Muuten ei ole sen kummempia kommentteja, paitsi että alokashyppy on aika epäsiisti (askelia käskyn jälkeen) ja noudot voisivat olla nopeampiakin. Ramin pysähdys valui liian pitkäksi, otin vielä toisen paremman toiston (joka ei tullut videolle).
Teetin molemmille myös suurinpiirtein minuutin mittaiset piilopaikallaolot onnistuneesti.
Eilen sain kuvailtua todistusaineistoa Nompan treenailuista. Videolle ei tulleet ihan parhaat suoritukset, mutta kelvatkoot nyt. Ruudussa Noop meinasi käyttää nenää maassa, oli ilmeisesti aivan pakko tarkistaa, oliko sinne mahdollisesti jäänyt nameja edellisellä kerralla...
Avoimen kaukoissa ei nyt oikeastaan korjaamista enää ole, istumaannousussa Nom hyppää söpösti :D Tuossa videolla eka i-m taitaa olla vähän tahmeampi kuin muut, mutta muutenpa ei valittamista. Ollaan tehty sisätiloissa parina päivänä taas kaukojumppaa, Noomilla alkaa pikkuhiljaa onnistua i-s-i ja m-s-m takaset paikoillaan ilman, että namin pitää olla ihan nenässä kiinni.
Paikkamakuuta ollaan tehty myös pihatreeninä, vaikeutta lisäten sillä, että itse hypin ympäriinsä ja käväisen välillä piilossa. Tämä vaikuttaa toimivalta, Noomi makaa skarppina eikä koita haistella.
Myös Ram on treenaillut - ylläri - tokoa, perjantain treenit sujuivat ihan nappiin. Ruutu pitkältä matkalta, ei ongelmia havaitsemisessa ja hyvä stoppaus myös. Ohjattu sujui myös, tehtiin oikeanpuoleista ja ei ongelmia. Palkkasin myös välillä merkille, kun meni niin mukavan suoraan. Paikkaolot sujuivat molemmat myös mainiosti, istuminenkin on ihan varmanoloinen vaikka sitä ei paljoa olla treenattu. Loppuun vielä tunnari, vähän näytti kuin olisi avannut suuta kapuloilla, mutta ei siis varsinaisesti kai maistellut ja oikea palautui.
Vaikka blogin kirjoittelu onkin jäänyt vähäiseksi, treenattu ollaan! Joulukuu aloitettiin treenien merkeissä, tässä todistusaineistoa videolla.
Viime viikolla sain oikeasti huomata, mitä ihmiset tarkoittavat, kun sanovat, että koira "hyppii seinille" jos ei saa tarpeeksi liikuntaa ja aktiviteettia... Ei suinkaan Rami siis, vaan Pieni Punainen. Alkuviikosta olin sairaana, jolloin lenkit jäivät normaalia lyhyemmiksi ja treenit jäivät pois. Muutenkin kiirettä riitti mm. koeviikon muodossa ja koko viikon aikana koirat eivät saaneet tarpeeksi pitkiä lenkkejä. Noomissa tämä näkyi ylienergisyytenä: tavaroiden varastelua (ja tuhoamista) ja Ramin kiusaamista. Muutenkin Noms oli koko ajan vähän kireänä, ärähti Ramille monta kertaa melkeinpä syyttä (normaalisti Noomi on ihan kiltti Ramia kohtaan).
Viikon hissuttelut korvattiin sitten viikonloppuna ekstrapitkillä lenkeillä, käväistiin Noomin kanssa keskustassakin kävellen treffaamassa Juuliaa ja Voittoa.
Kovin paljoa ei siis olla tehty, tai ainakaan edistytty suuresti. Rami on treenaillut sisällä temppuja ja Noomi temppuja ja kaukoja. Ramin kanssa ollaan tehty agilityä muutamaan otteeseen ja häivytelty namikippoja kontakteilta. Eli kippo vasta seuraavan/sitä seuraavan esteen taa, tämä on toiminut tosi kivasti. Ramista on tullut tosi mukava agiliitäjä, ihan mukavaa olisi lähteä kisaamaan jossain vaiheessa kevättä! :)
Sterilointiin ja luustokuviin vajaat kaksi viikkoa, vähän jännittää mitä sieltä löytyy. Niistä sitten riippuu, kuinka jatketaan agilityn suhteen...
Lomailtiin Ramin kanssa Rovaniemellä tiistaista torstaihin. Yövyttiin siskoni luona, mutta ehdittiin keskiviikkoiltana käydä Saran luona ja treenaamassakin.
Tehtiin ensin ruutua. Videolle valittu parhaat palat. Aluksi R ei oikein meinannut tajuta, vaan koitti innoissaan mm. noutaa merkkiä. Pääasia kuitenkin, että lopetettiin onnistumisiin.
Ohjattukaan ei heti alkuun sujunut, vaan Rami ei pimeässä taas meinannut nähdä reunakapuloita ja yritti kaartaa keskimmäiselle. Ongelma saatiin korjattua kun tehtiin muutama toisto vain yhdellä kapulalla.
Tehtiin myös vähän luoksetulon stoppeja, ihan hyviä.
Vaikka liikkeet eivät sujuneetkaan ongelmitta, oli silti kivaa treenata, kun Rami oli niin hyvässä vireessä. :)
Pikku hörökorva on "saanut" viettää jo viitisen päivää ihan yksikseen. Ainakin melkein.
En ole huomannut Noomissa suurempia muutoksia juoksusta aiheutuen. Nyt se vain nukkuu aamulla pidempään ja on muutenkin ehkä vähän laiskempi. Housujen se on antanut olla jalassa ilman ongelmia, muutenkin ihan helppoa sen kanssa on ollut.
Nyt jo oon ehtinyt tylsistyä! :D Normaalisti on kaksi koiraa treenattavana, nyt vain yksi, jonka kanssa ei voi edes mennä hallille tai ohjattuihin treeneihin! No, ehkä me kestetään tämä muutama viikko... :)
Nyt ollaan tehty muutamana iltana aina pikkujuttuja iltaruuan yhteydessä. Ollaan korjailtu seuraamisen paikkaa (on meinannut valua liian eteen) ja tehty vähän noutoja. Eilen illalla sheippailtiin pitkästä aikaa merkkiä, N oli aivan tohkeissaan. Sheippailin myös hihnan nostamista suuhun, pitäisi tehdä useamminkin muidenkin esineiden kuin noutokapuloiden nostelua.
Lopuksi vielä pari videota tiistailta: seuraaminen ja metallinouto. Metskussa nytkähtää kapulaa heitettäessä ja toimii huolimattomasti kapulalla, mutta vihdoinkin olen tyytyväinen paluuvauhtiin. Seuraaminen näyttää videolla ihan kivalta. Nyt mihin keskitytään on paikan vahvistaminen, jotta päästään ottamaan pidempiä pätkiä kaukopalkalla sekä käännösten kanssa saa olla tarkkana, N on nyt meinannut pudottaa kontaktin hetkeksi varsinkin oikeaan käännöksissä.
Eilen videoitiin Noomin treenailua vähän. Tässä luoksetulo ja liikkeestä seisominen ja tässä nouto. Noutoon olen nyt taas ihan tyytyväinen. Noomilla oli aika pitkään päällä vaihe, jossa nouto onnistui vain joka toisella treenikerralla. Siis oikeasti, joka toisella treenillä Noomi teki huippunoudon vauhdilla ja hienolla palautuksella eikä tietoakaan epävarmuudesta, joka toinen taas oli paineistuminen ja kapulan pudottelutreeni. Nyt luullakseni ollaan päästy kys. vaiheesta ohi, sillä ollaan tehty jo ainakin neljä noutotreenikertaa ilman paineistumista. :)
Luoksetulossa edelleen törmätään ilman käsiapua, pyrin nyt opettamaan että kiepsahtaa vähän hillitymmin. Noomilla kun on tapana hypätä ensin melkein syliin ja sitten kiepauttaa takapäänsä sivulle... Liikkeestä seisomisesta pitäisi pikkuhiljaa oikeasti häivyttää se vartaloapu, sitä on niin kauan jankattu apujen kanssa. Tänään tein takapalkalla pari ilman apuja, ja oli aika napakoita. Pitää siis hyödyntää tätä.
Seuraaminen on mennyt huimasti eteenpäin parin viikon aikana. Noomi osaa nyt seurata melko hyvin säilyttäen oikean paikan ja tiiviyden ilman namin tuijottamista.
Tänään käytiin taas pitkästä aikaa Noomin kanssa hallilla treenaamassa agijuttuja. Tehtiin putkea ja siivekkeiden kiertoja. Noomi oli tosi innoissaan, repi lelua ja välillä vähän hihaakin... Tehtiin myös puomin alastuloa hihnassa niin että nostan puomille. Tosi hienosti oli muistissa, vaikkei oltu pitkään aikaan tehty. Noomi pysähtyy oikeaan asentoon hyvin, nyt vain pitäisi pikkuhiljaa kokeilla itse jäädä jälkeen tai mennä edellä.
Rami on ahkeroinut voittajaluokan liikkeiden parissa. Alkaa näyttää jo aika kivalta. Keskiviikkona Anniina käskytti meille kaikki liikkeet (paitsi paikkamakuu ja hyppynouto) kokeenomaisesti ja mulla oli pateepalkka kentän laidalla odottamassa. Videollakin on liikkeitä.
Aloitettiin seuraamisella. Minusta ihan ok:n tuntuista, ottaa liikaa väljyyttä käännöksissä ja muutenkin kärsii kokonaisuus kuumuudesta. Mutta olisin oikein tyytyväinen tuollaiseen kokeessa. Video.
Sitten liikkeestä istuminen. Ekalla sekoitti seisomiseen, otin uudelleen ja se hyvä. Kuten näkyy, vartaloapu edelleen käytössä. Video onnistuneesta.
Luoksetulo, aika järkyttävä sanoisinko :D Stopit valuuuu, varsinkin seisominen. Tätä on viilattava vielä. Video.
Ruutu. Tähän olen tyytyväinen. Ruudussa ollessaan Rami seisahtui hetkeksi huomattuaan Staran kentän laidalla odottamassa, kuitenkin mihinkään ei tarvittu kaksoiskäskyjä. Seuraamaantulokin aika hyvä, ainakin siihen nähden kuinka vähän sitä ollaan treenattu. Video.
Tässä välissä otettiin hyppynoudon tilalta tasamaanouto puisella, tästä ei videota. Hitaahko palautus ja törkeää kapulankäsittelyä perusasennossa...
Metalli. Muuten mainio, mutta palautusvauhtia kaivataan. Johtunee vireen laskemisesta, kun oltiin jo tehty monta liikettä palkatta. Video.
Tunnari. Lähti kapuloille vasta kolmannella käskyllä, hämääntyi varmaan minun kääntyilystä, mitä ei olla paljon otettu. Eikä olla kovin monesti myöskään treenattu aivan koematkalla. Mutta pääasia että oma löytyi. Palautus tässäkin hidas, täytyy keskittyä jatkossa vauhtiin. Tuskin kuitenkaan kokonaan johtuu palkattomuudesta, teki Rami nopean noudon avoimen kokeessakin vaikka oli ollut pitkään palkatta. Video alkaa vasta Ramin ollessa haistelemassa kapuloita :D
Kaukoissa en tehnyt kuin m-s-m-i-m, kaikki vaihdot ei ole vielä valmiita pitkällä matkalla. Nämä ihan ok, istumisesta maahan taisi liikkua pari senttiä taaksepäin, mutta minua ei haittaa taakseliikkumiset! :D Video.
Tämän jälkeen palkalle vapautus.
Tänäänkin käytiin kentällä, otettiin seuraamista kaukopalkalla, vaihtelevan pitkiä. Ihan mukavia oli, alussa vähän löysää, korjasin. Otettiin myös ruutua, niin että siirsin pari kertaa paikkaa. Ensin meinasi taaas tarjota merkkiä, mutta sain palkattua oikeasta. Viimeisen kerran kun siirsin, meni heti oikein. Ruudun yhteydessä on myös aika kätevä treenata paikallamakuuta. :D Laitan Ramin makaamaan nenä poispäin minusta, kun meen laittamaan tötsät. Sehän ei siis voi nähdä mua, kun pään pitää olla maassa eteenpäin suunnattuna! Ja samalla hyvä ruututreeni, kun sen pitää katseella käskystä etsiä ruutu ilman että on nähnyt sen rakentamista.
Tehtiin myös parit luoksetulon stopit, ihan ok, vaikkei niin terävät kuin haluaisin.
Noomi oli keskiviikkoiltana taas häiriötreeneissä yliopistolla, oli hauskaa. Aluksi taas toiset koirat kiinnostivat, naksuttelin vaan hetken kontaktista.
Saatiin tosi hienoa seuraamista, käännöksetkin kivat. Parit liikkeestä seisomiset myös ja ok, tosin edelleen melko iso vartaloapu. Sitten Paula avusti meille luoksepäästävyyttä, tämä on Noomille haastava liike! Sen pitäisi malttaa istua rauhassa kun vieras ihminen tulee koskemaan. Ja kaikkein kivointahan toki olisi hypätä sen tyypin syliin ja antaa pusuja :) Pidin hihnaa aika tiukalla, että ei pääse hyppäämään ja koko ajan nakkia naamaan kun Paula ensin käveli vain läheltä ohi. Hyvin pysyi tämän. Sitten Paula lähestyi suoraan edestä ja tässä pari kertaa Noomi meinasi lähteä pusuttelemaan. Lopuksi saatiin kuitenkin onnistunut koskeminen! Huippua.
Vielä lopuksi pyysin Paulaa avustamaan meille luoksetuloja pitkältä matkalta, niin että Paula piti Noomia pannasta ja minä juoksin pois. Sitten kutsu ja tulihan se ja _vauhdilla_. Muutama toisto näitä, aina yhtä iloisesti tulee ihan täysiä. En ottanut perusasentoon tai mitään vaan palkkasin vauhdista.
Eilen käytiin Noomin kanssa kasvattajalla ja Noomilla oli tosi hauskaa, se sai leikkiä Poju-veljensä kanssa. :) Lapsilla on hieman kokoeroa:
Sunnuntai-aamuna hypättiin Noomin kanssa junaan kohti Turkua. Seitsemän tuntia junassa meni aika nopeasti, Noomi käyttäytyi pääosin ihan hyvin, ensimmäisen tunnin se oli rauhaton ja vilkuili ympärilleen, sitten rauhoittui makoilemaan. Tampereella vaihto, ei ollut ongelmia.
Turussa meitä oli vastassa Julia, jatkettiin matkaa autolla Uuteenkaupunkiin. Siellä oltiin sitten torstaihin, tosin meidän olisi pitänyt palata jo keskiviikkona (onnettomuuden takia juna ei kulkenutkaan).
Noomi ja Nasu eivät paljon toisistaan välittäneet, ihan sovussa olivat. Noomilla oli kivaa, joka päivä käytiin juoksentelemassa ja uimassa. Noomi paljastuikin aika vesipedoksi, uiskenteli ihan onnessaan keppien perässä syvällekin. Ja Noomi osaa uida, Rami räpiköi aina kamalasti eikä meinaa pysyä pinnalla, Noomin uiminen on vaivattoman näköistä ja nopeaa, pysyy helposti pinnalla ja peräpää ei uppoa.
Käytiin pari kertaa myös kentällä ottamassa tokoa, ekalla kerralla oli sen verran kuuma, että Noop oli vähän lötkön tuntuinen. Teki kuitenkin ihan hyvin, ei vain ollut ihan parhaassa vireessä. Seuraavana päivänä, kun käytiin illalla ja oli vähän viileämpää jo, Noomi oli heti paljon paremmin mukana. Seuraamiset alkaa tuntua jo tosi kivoilta, käännöksetkin ihan kivat. Jättäviäkin otettiin parit, maahanmenot on jo paljon nopeampia. Seisominen sujui pari kertaa tosi hienosti ilman vartaloapujakin.
Paluumatkalla ei jouduttu istumaan junassa seitsemää tuntia, päästiin Julian perheen kyydillä Seinäjoelle, minne he menivät viettämään juhannusta. Junamatka olikin paljon rauhallisempi, Noomi makoili alusta asti. Vaunussa oli myös muutama kissa ja koira. Koirat olivat pelottavia, niiden ohi ei olisi uskaltanut kulkea, kissa oli outo kun se naukui. Noomia kävi myös silittämässä samassa vaunussa istunut lapsi (n. 5v?), Noomi otti ihmeen rauhallisesti, normaalisti innostuu lapsista paljon enemmän...
Ramilla olikin ollut siis melkein viikon tauko kaikista treeneistä, joten tänään se pääsikin vähän aksaamaan. Koska lämpötila on +26 astetta, otettiin vain ihan pieniä radanpätkiä. Ei kovin nopea ollut, mutta teki kuitenkin hyvin mitä käskettiin. Harkitsen, veisinkö sen ensi viikolla mölliagilityyn...
Noomi teki tänään päiväruualla noutoa, muuten se on saanut levätä tänään.
Tänään päivällä mentiin Anniinan kanssa hallille tokoilemaan. Tällä kertaa treeneistä on myös videomateriaalia, kiitokset Anniinalle.
Ensin ruutuja. Samanlaisia toistoja muutamia, eipä näissä ongelmaa.
Muutama metskunouto. Estenoudossa huono ote, muuten ok. Tasamaa turhan hidas, osaa se juosta nopeamminkin.
Kaukoja. Avo-vaihdot menee, mutta kun matkaa lisätään niin alkaa tulla vajaita istumisia. Vähitellen kai pitää. M-s alkaa olla ok takapalkan kanssa, ilman meinaa edelleen edetä. Istu-seisoon olen ottanut uuden tekniikan, pidetäänkin etupää paikallaan. Tarvitsee vielä apuja, kuten videolta näkee.
Seuraamista. Miten voi olla noin hirveää. Edistää kenties ehkä pari metriä ja tosi tiiviskin! Joooo-o. Mitähän tälle taas tekisi...
Luoksetulon stopit valuu. Miten saan niitä terävämmiksi? Olen pähkäillyt saman asian kanssa viimeiset puoli vuotta. Ilmeisesti takapalkkakaan ei auta enää, valuu edelleen. Kertokaa ihmeessä jokin kikka.
Sitten vielä 4min paikallamakuu piilossa, ei ongelmaa.
Lopuksi otettiin vielä muutamat kepit, Ramilla oli kivaa.
Sitten iltapäivemmällä lähdettiin Noomin kanssa mätsäriin. Olin luvannut kuvailla mätsärissä, en ilmoittanut Noomia kehään. Noop saikin odotella häkissä sillä aikaa, kun kuvailin. Tämä ei ollut Noomista ollenkaan kivaa. Otettiin kuitenkin välillä kontaktiharjoituksia ja käveleskeltiin koirien keskellä. Noomi tietysti olisi tahtonut leikkiä kaaaikkien kanssa, mutta osaa se jo vähän hillitä itseään. Pitää kyllä kesän aikana käydä useamminkin mätsäreissä totuttelemassa hälinään.
Mätsipaikalla vierähti kolmisen tuntia, nyt on kyllä harvinaisen väsynyt pikkuirski...
Ramin kanssa pitkästä aikaa jotain kunnollista treeniä aamupäivällä, lähdettiin koulun kentälle. Alkuun tunnari x2, aika näppärä. Eka jostain viidestä metristä, oma toinen vasemmalta (laitoin tahallaan vaikean, kun yleensä aloittaa haistelun oikeasta reunasta). Hyvin haisteli läpi kaikki, vähän ehkä saattoi suu aueta keskimmäisen kapulan kohdalla. Hyvä vauhti myös palautuksessa, tosin puree kapulaa vähän. Toka toisto n. kymmenestä metristä, koematka siis. Tää oli tosi hieno, ei juuri moitteita. Oma keskimmäisenä, hyvin haistoi kaikki läpi ja nappasi oman, laukalla sivulle ja vähän pureskelua taas.
Sitten metsku, talvella tässä oli vähän ällöilyä, nyt oli oikein hyvä. Ei edes pureskellut. Ja laukalla kumpaankin suuntaan, mainiota.
Sitten ruutu. Olen aloittamassa uutta tyyliä tähän. Vien namialustan ruudun taakse, pari metriä suoraan taakse. Alkuun näytän Ramille, kuinka vien sen. Lähetyksiä kaukaa ruudun läpi suoraan alustalle. Tässä vaiheessa vielä tietää alustan olemassaolon, pikkuhiljaa en enää näytä kuinka vien alustan > joutuu katsomaan ruutumerkkejä nähdäkseen minne pitää mennä. Tehdään alkuun paljon toistoja niin, että juoksee vain syömään namin. Sitten, kun osaa varmasti hakea merkit ja juosta niitä kohti, aletaan ottamaan pysäytyksiä. Alkuun vaikka niin, että 5 toistoa per treeni, joista 1 ilman namikuppia (pysäytyksellä). Harjoitellaan pysäytyksiä myös erikseen, esim. lähetän treeneissä repulle ja pysäytänkin kesken matkan (toimi hienosti tänään). Suunnitelma olisi siis tällainen, tänään otettiin muutama toisto namikupille. Se juoksee kovaa.
Pariin kertaan otettiin myös liikkeestä istuminen. Alkuun meinasi jäädä seisomaan, sitten muistutin pienellä vartaloavulla ja taas muistettiin. Pitää häivytellä kunnolla tuo vartaloapu ja saa luvan kuunnella käskyä.
Alkuviikosta Noomi täytti jo 7 kuukautta. Aika on kulunut nopsaan.
Iltapäivällä mentiin Noomin kanssa käymään Anniinan ja Staran luona. Käveltiin haukkikselle treenaamaan. Anniinalla oli myös hoidossa Dumle-berni, joka tykkäsi Noomista vähän liikaakin ehkä. Noomikin tykkäsi, kenestäpä ei, vaikka välillä vähän alkoi epäilyttää.
Anniina kuvasi Noomin tokoilua vähän videollekin, saa jotain täälläkin julkaistua. Harvemmin tulee Noomin treenailuista kirjoiteltua, ei me niin paljoa vielä olla tehty :D
Kuten videolla näkyy, Noomi osaa vähän seuraamista ja jäävien alkeita. Seuraaminen on nyt ihan hyvällä mallilla, vielä pitää saada vähän apua ja tuijottaa kättä suoran pätkän seuruussa. Pienemmät pätkät, askelsiirtymät, sujuvat ihan hyvin ilman nameja käsissä. Liikkeestä seisomiseen Noomi tarvitsee vielä käsiavun, kosketan vasemmalla kädellä sen nenää nopeasti :D Tämä aloitettiin niin, että työnsin namia naamaan samalla kun sanoin käskyn, jolloin tietysti pysähtyi syömään. Liikkeestä maahanmeno on aika hakusessa vielä. Vartaloapu (kumartuminen) on vielä käytössä, ja Noomilla tulee parin sekunnin viive käskyn jälkeen, ennen kuin hoksaa mitä pitikään tehdä. Luoksetulo on aika hauska, vauhtia ainakin riittää.. Pompputörmäystä pitää alkaa rajoittamaan namilla ohjaamisella.
Lopuksi vielä 7kk-pönötyskuva Noopista. Se on epätarkkojen mittauksien mukaan n. 46cm korkea ja painaa n. 10,5 kg.
Oltiin taas varattu Hiukkavaarasta halli tunniksi Anniinan kanssa.
Alkuun 3min paikallamakuu piilossa. Hienosti pysyi pää maassa, Anniina tarkkaili. Häiriötähän tässä ei ollut, siihen siis edelleen tarvitaan paljon treeniä.
Sitten otettiin seurailuja (videollakin) ja ihan kivasti elikko pysyi mukana. Paikka ei ollut ihan täydellinen koko aikaa, mutta kontakti kuitenkin pääasiassa pysyi mallikkaasti, mikä on pääasia. Sivuaskeleitakin vähän kokeiltiin (näkyy myös videolla), ei ehkä käyttänyt peräpäätä aivan tarpeeksi hyvin.
Kaukoja avoimen vaihdoilla, ihan kivat pitkältäkin matkalta. Ei mitään supernopeaa toimintaa, mutta pääasia että tekee kaikki vaihdot. Ei edennyt eikä mennyt taaksekaan (mitä on viimeaikoina tehnyt i-m vaihdossa).
Nouto pariin kertaan, en tykkää. Tätä pitää hioa. Ensiksikin ote kapulasta pitäisi olla kulmureiden takana, Rami pitää jollain poskihampailla (saattaa myös pureskella). Ja vauhti, toi taas ravilla. Treeniin menee siis ote näin alkuun ja vauhtia kokeillaan sitten saada jollain tosi kivalla lelupalkalla tms.
Jäävät liikkeet (video). Maahanmeno on jotenkin aika jännä, tykkään tuosta miten se heittäytyi etupäällä maahan. Tassut ilmeisesti luisti alustalla, siitä sitten järkyttyi niin ettei melkein muistanut laittaa peräpäätä maahan. Tuo vauhti ja nopeampi peräpää olis aika kiva yhdistelmä..! Istuminen ihan ok, taaksekävelyssä nosteli tassuja. Seisomisessa voisi olla vähän nopsampi reagointi, mutta ei paha.
Hyppyäkin otettiin, pari onnistunutta.
Lopuksi vielä 1min paikallamakuu piilossa, häiriötä vähän enemmän kun kurssilletulijoita oli odotustilassa. Hyvin pysyi (pääkin).
Rami:
- Ruutu tosi lyhyeltä matkalta. Jostain syystä eilen tuli taas takapakkia, ensin teki hienosti pari ruutua, sitten yhtäkkiä pysähtyikin puolimatkassa ja tuli takaisin, toisti saman kahdesti, sen jälkeen lähetin ihan läheltä. Näin jälkeenpäin mietittynä tuo voisi johtua siitä, että pyysin Ramin ruudussa maahan (meni melko nopeastikin) ja siitä sitten päätteli, että jollei halua mennä maahan -20 asteessa, kantsii olla menemättä koko ruutuun.
Tämänpäiväiset ruudut oli ihan ok, jäi turhan eteen kyllä. Eiköhän tämä taas tästä.
- Tunnari (ei videota) sujui nyt vähän paremmin. Vire oli taas korkealla (vaikka olisi ensin tehnyt muuta ja saanut sen laskemaan, kuitenkin innostuu aina kun näkee kapulat) ja nosti ensin väärän. Kahdesti taisi nostaa väärän, kuitenkin useita oikeita suorituksia väliin. Lopuksi tein niin, että otin kaikki hajustetut kapulat joita oli jo noutanut pois ja hajustin uuden, se sitten väärien keskelle riviin (näin ei siis voinut haistelemalla ottaa sitä minkä oli jo aiemmin ottanut vaan joutui etsimään minun hajun) ja hyvällä nenätyöskentelyllä (ei maistelua !) toi oman. Tästä saikin sitten superpalkan ja siihen lopetettiin.
Noomi:
- Perusasentoja ja pyörimistä, perusasennon kohta alkaa olla ihan hyvin jo hallussa. Pyöriminen sujuu molempiin suuntiin ja se on pikkuirskin mielestä kivaa.
- Paikallaolon alkeita
Noomi on kyllä tosi nopea oppimaan. Sitä on myös hauskaa opettaa. Joka kerta, kun Noop hoksaa mistä jutusta saa eniten palkkaa, se riemastuu ja alkaa tarjoamaan kyseistä toimintoa koko ajan. Tällä viikolla ollaan muovattu pyöriminen, sieppasin ensin pään kääntöjä ja nopeastipa sitten jo pyörittiinkin kokonaan. Nyt Noomi on ihan hulluna pyörimiseen, se pyörii vaikka kymmenen kertaa peräkkäin jos naksua ei kuulu. Ei ainakaan ongelmia pidempikestoisessa työskentelyssä..?
Myös muita juttuja ollaan harjoiteltu. Istu-käsky alkaa hahmottua selvemmin ja maahanmenoonkin ollaan parhaillaan liittämässä käskyä. Luoksetulo on edelleen hyvin hallinnassa ulkonakin, tosin nyt on ulkoilut jääneet vähemmälle pakkasten kiristyttyä taas turhan isoihin lukemiin.
Alkuviikosta oli tarkoitus aloittaa kunnon treenaaminen mahdollista koetta varten. Noh, kuinkas kävikään, maanantaina satoikin lunta ja arvatkaa kuinka inhottavaa Ramin mielestä olisi esim. mennä maahan johonkin niin märkään ja kylmään.
Tiistaina ei satanut lunta, mutta oli edelleen niin märkää, että en viitsinyt treenata.
Keskiviikkona taas satoi luntaa (ja räntää ja vettä ja vähän kaikkea muutakin). Keskiviikkona itselleni nousikin kova kuume, joten ei treenailuja torstainakaan, vaikka sää olisi ollut oikein lumeton ja kuiva (tätä mun tuuria).
Eilen torstainakin olin vielä kuumeessa, joten ei sitten vielä tänäänkään treenailuja.
Jospa huomenna vihdoin päästäisi treenaamaan? ;)
Ällöö...
Rami on ollut vähäisellä lenkitykselläkin ja sen huomaa, selvästi levottomampi ja kaipaisi tekemistä. Parina päivänä ollaan kuitenkin työstetty uusia temppuja, ihan hyvällä menestyksellä. Tiistaina otin myös videolle (linkki) kun naksuttelin tassujen ristimistä. Tässä on pitänyt edetä aika hitaasti, sillä jos targetin siirtää liian nopeasti pois toisen tassun päältä, Rami alkaa tarjota molempia tassuja sille (tai joitain muita aika viisaita versioita). Tänään naksuteltiin samalla kun syötin iltaruuan. Ensin kokeilin vain mitä tarjoaa, alkuun esitteli vähän kaikkea, tassujen nostelua, lipomista, maahanmenoa ja istumista. Palkkailin näitä kaikkia.
Sitten alkoi tarjoamaan enemmänkin lipomista ja päätin hioa tästä jotain tempun alkeita. Lopulta sain vahvistettua vain suun aukomisia, aika hyvin jo tarjosi näitä.
Viime keskiviikkona siis käytiin yo:lla tokoilemassa taas isossa porukassa. Rami keskittyi keskinkertaisesti, välillä tuli vilkuiltua muita. Seuraamiset oli ihan kivoja.
Paikallamakuussa oli kerrassaan OUTO että nosti päätä. Lopuksi otin onnistuneen suorituksen. Pitääkin vielä varmistella tuota, näköjään päässyt melkeinpä unohtumaan. Luulisin että johtuu siitä että en ole palkannut maahan vaan keskittynyt loppuperusasentoihin. Yritetään nyt vähän saada vaihtelua näihin palkkauksiin niin mikään osa ei hajoa käsiin.
Nyt sitten pidettiinkin taukoa suuremmista tokoiluista pari päivää, tänään iltalenkin yhteydessä käväistiin päiväkodin parkkipaikalla vähän tokoilemassa. Rami oli aivan innoissaan, teki kaiken tosi upeasti.
Otettiin vähän seuraamista, ensimmäisillä muutamalla askelella pidän namia niin että ei pudota kontaktia (olisi pitänyt puuttua tuohon aiemmin), sitten tiputan käden normaalisti ja kontakti pysyy. Käsi häivytetään vähitellen.
Yleisestikin seuraamiset mahtavaa, se jopa meinasi äännellä jotain vinkumisen ja röhkimisen väliltä, ihanaa.
Otettiin nopeita sivulletuloja ja ne oli kyllä oikeasti tosi nopeita. Kiepsahti hyvin oikeaan kohtaan. Palkkasin satunnaisesti, joinain kertoina heti, joinain kertoina odotin 5-10sek.
Sitten sitä paikallamakuuta, ensin otin vain maahanmenoja sivulta. Maahan > heti kun pääkin alhaalla tiputan nenän eteen namin. Näitä muutama toisto. Pyrin saamaan näin enemmän intoa ja vauhtia maahanmenoon.
Sitten kävin muutamankymmenen metrin päässä muutamiakymmeniä sekunteja ja kerran ihan vain kääntymässä. Hyvin piti pään alhaalla. Kerran otin vielä maahan palkattuani loppuperusasennon, nousi aika hyvin kun menin niin taakse että joutui vähän peruuttamaan.
Luoksetuloja otin pari, vauhti oli aivan upea ja vielä jarruttikin hienosti eikä törmännyt vaan kiepsahti oikeaan kohtaan, jes!
Keppejä otettiin eilen ja vauhtia löytyi vähän enemmän nyt kun ei oltu muutamaan päivään niitä kokeiltu:
Eilen illalla käytiin huuhkajapuiston pk-kentällä petsieporukan kanssa treenailemassa. Ei ollut ihan parasta menoa Ramilta, seuraamiset aika kamalia, oma vika kun en ole seurauttanut pidemmässä ruohossa..
Liikkeestä seisomisessa huomasin että ottaa pieniä askelia 1-2 käskyn jälkeen mitä ei yleensä ole tehnyt, en ainakaan ole huomannut.
Nyt oon laatinut meille uudenlaista treenisuunnitelmaa ja sen toteuttamista aloiteltiin eilen illalla.
Eli nyt treenataan ihan pienissä pätkissä ja yritetään saada seuraaminen taas kuntoon. Eli todella lyhyitä ja innokkaita treenejä.
Samalla opetellaan jättävät melkein alusta, naksuttelen asennot kuntoon (maahanmeno etukautta nopeasti ja seisominen niin että käskyn jälkeen ei liikahdakaan) sisällä ja erillään seuraamisliikkeestä.
Kun seuraaminen on taas täydellistä ja jäävät onnistuu oikein, alan pikkuhiljaa pidentämään treenien kestoa ja ketjuttamaan liikkeitä. Eli kokeisiin ei olla menossa nyt vähään aikaan, saa nähdä ehditäänkö vielä tänä vuonna ;)
Loppuun vielä kepittelyvideo lauantailta. Yritän ottaa näitä viikoittain niin näkee itsekin mahdollisen edistymisen.
Nyt ollaan edistytty kepittelyissä jonkinverran, Rami menee kepit itsenäisesti ilman että juoksen vierellä. Vauhtia ei vieläkään ole tarpeeksi, mutta ehkä vähän enemmän verrattuna viikon takaiseen videoon?
Tänään käytiin siis yliopiston parkkiksella tokoilemassa. Rami oli vähän laiskan oloinen, oli tosi hiostava ilma. Seurasi ihan hienosti kuitenkin.
Otettiin jättävistä seisomista muutamaan kertaan, hyvin meni taas, en tiedä pysähtymisnopeudesta oliko tarpeeksi hyvä.
Noutoa otettiin pari kertaa, toi ravilla, ei kovin hyvä. Ei olis varmaan pitänyt yrittääkään ottaa kun oli niin laiskana.
Yhteispaikallamakuussa nosti pään, mikä on jo ihme, sitä ei ole tehnyt pitkään aikaan. Otin alusta ja pysyi hienosti vaikka takana ja sivuilla oli koiria.
Tänään otin myös meidän vielä keskeneräisistä kepeistä videota.
Menee vielä turhan hitaasti mutta on jo aika hyvin tajunnut idean.