Bloggaamisinspiraationi on kokenut kolauksen johtuen lähinnä siitä, etten ole saanut otettua valokuvia tai videoita näytille laitettavaksi ainaisen pimeyden takia. Valoa riittää alle neljä tuntia päivässä, ja nämä ajat olen lähes poikkeuksetta koulussa (tai nukkumassa)… Treenaamaan ollaan kuitenkin ehditty aika kivasti, edistyy kyllä pikkuhiljaa! :)
Viime viikonloppuna ehdin vihdoin ottaa kameran esille valoisaan aikaan, tässä todistusaineistoa:
Noomi pääsi turkistaan, kuten näkyy (kiitoksia vain avusta Moonalle!), se onkin nyt oikein söpö, kaikki luulevat sitä pennuksi. No, onhan se, ainakin henkisesti… Moona toi myös OSTYn lehden, jonka kantta Noomi pääsi kaunistamaan. Aikamoinen julkkis siis, nimmareita saa pyytää.
Toissa viikon lauantaina käväisin messukeskuksessa turistina shoppailemassa, näkemässä kavereita, katselemassa näyttelyä ja tietysti tokon KV-karsintakoetta. Olisi hienoa itsekin joskus kisata siellä! Tässä muutama kuva kyseisestä tapahtumasta.
Tällä kertaa shoppailut jäivät aika pieniksi, mukaan tarttui vain ihana vaaleanpunainen panta Nompelle. Alempana siis kuvia aiheesta materialismionnellisuus, kuvissa esiintyy tuo messarista ostettu ihana panta sekä myöhemmin Ramille hankkimani Back on Track –takki.
Viime viikolla nähtiin jo talven merkkejä. Ensilumet ovat sataneet (ja pysyneet maassa toistaiseksi!) ja lämpömittarin lukemat ovat laskeneet välillä miinuksenkin puolelle. Noomin mielestä lumi on kivaa, koska Noomin mielestä kaikki on kivaa. Kaikki paitsi Pelottavat Jutut. Ramista ei oikein ota selvää, mitä mieltä se on.
Kuvia voi klikata ;) Nipsu on ahne ja hieman pelkurimainen. Hän on arka, ja niinpä vapaus merkitsee hänelle pelkojen selättämistä. Nipsu on kooltaan pieni, ja hänestä käytetäänkin kirjoissa usein nimitystä ”pikku otus Nipsu”. – Wikipedia
Kamera pääsi eilen aamulenkille mukaan pitkästä aikaa. (Ylläolevat kuvat todisteena.) Talvikuvia käsitellessäni sain pitkästä aikaa blogiulkoasuntekemisinspiraationi heräämään. Tykkään kuitenkin tästä nykyisestä ulkoasusta, enkä ole aivan varma haluanko vaihtaa ihan vielä. Mielipiteitä?
Nyt ollaan myös pikkuhiljaa vaihtamassa koirien ruokaa, pohdiskelin vaihtoehtoja ja päädyin Acana Ranchlandsiin. Katsellaan ja kokeillaan ainakin tuo yksi säkki. Rami siis vaihtaa myös samaan, sille on sopinut melkein kaikki ruuat (paitsi Royal Canin), mutta helpompi syöttää samaa molemmille.
Treenijutuista sen verran, että Rami on aloittanut palkattomuustreenit taskupalkkatekniikalla uudelleen perusteellisesti, ja nyt kolmen pidemmän koemaisen treenin jälkeen jo alkaa näyttää paremmalta! Ramin kanssa ollaan myös tehty tekniikkaremonttia ruutuun. Noomi on jatkanut voivoi-liikkeiden työstämistä, mikä on sujunut ihan mukavasti. Metalliahdistukset ovat pysyneet kurissa, Noomi on rohkeasti uskaltanut tarttua kapulaan viime viikkoina. Vielä on kuitenkin tekniikkaa hiottavana monissa liikkeissä.
Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna käväistiin juoksemassa pari agilitystarttia lähimaneesissa Raipen kanssa. Ram oli radalla aika huippis, toimi tosi hienosti ottaen huomioon lähes olemattoman treenimäärän. Ekalla radalla (agirata) oli nolla aika lähellä, mutta harmittavasti rima tippui alkuvaiheessa rataa. Luulen että Rami reagoi minun liikkeeseen siinä kohtaan, ei ole yhtään Ramille tyypillistä pudotella rimoja. Rata oli muuten aika kiva, tosin heti rimanpudotuksen jälkeen tuli aika pitkä kaarros kun piti kääntyä jyrkästi kepeille (mutta kääntyi! ja ei tullut kieltoa). Loppurata tuntui minusta tosi kivalta, en sitten tiedä miltä näytti, kun ei tällä kertaa videoijaa ollut. Kontaktit toimi, jee!
Toinen rata oli hyppyrata, ja onnistuin hyllyttämään jo melko alussa. Valssasin suunnilleen kolme vuotta liian myöhään, jolloin Rami ehti livahtaa takana olevalle hypylle. Noh, ei haittaa, ei olisi ollut edes mitään hyötyä hyppärinollasta! Ja loppurata meni hyvin, etenkin loppusuora, jossa jäin vähän odottamaani enemmän jälkeen ja huutelin vain Ramille menemene viimeiset neljä(?) hyppyä. Hyvin haki kaikki, vaikka eivät olleetkaan ihan suorassa linjassa. :)
Ramin kanssa on aika harvinaisen hirveää olla kisapaikalla ilman häkkiä, huomasin. Tämä ei sinänsä ole mikään uusi juttu, että Ram kuumuu muiden suorituksista ja aivan liian lähellä olevista muista koirista. Hallikisoissa on se huono puoli, ettei muita pääse karkuun tilanpuutteen vuoksi, jos haluaa pysyä kärryillä milloin on oma vuoro.
Rami on muutenkin hirveän tarkka omasta tilastaan, kotonakin se vetäytyy omiin oloihinsa ja hyvin harvoin, yleensä kylmällä säällä, alentuu nukkumaan kylki kyljessä Noomin kanssa. (Siitä on kyllä pakko ottaa kuva ensi talvena, on nimittäin aika harvinaista.) Ihmisiltäkään se ei siedä kauheasti lääppimistä ja syliinotto on ihan ehdoton not. Noomin, jonka mielestä pitäisi aina olla mahdollisimman lähellä minua ja Ramia, oli aluksi melko vaikeaa ymmärtää Ramin läheisyyskammoa. Naurattaa vieläkin, kun muistelee paria ensimmäistä kuukautta Noomin tulon jälkeen: nukkumaan mentäessä Noomi aina kömpi Ramin viereen/päälle nukkumaan, Rami katsoi minua erittäin kärsivän näköisenä ja livahti toiseen petiin, jonka seurauksena Noomi meni perässä jne. Ja tätä jatkui pitkään…
Aika tuntuu tosiaan kuluvan ennätysvauhtia. Miten on mahdollista, että ollaan jo talviajassa, kun ihan hetki sitten oli vielä kesäloma? Nyt on jo marraskuu, eli vuosi on kohta ohi. Positiivista on sentään se, että kohta on joulu. Marraskuun alku tarkoittaa myös Pikkuirskin merkkipäivää.
Vaikea uskoa, että Noomi täyttää jo 2 vuotta! Nyt se on muka jo aikuinen, tosin henkisestä aikuistumisesta ei ole kummempia merkkejä ollut nähtävillä… Mutta ei tarvitsekaan, tykkään kun Noomi on aina niin iloinen ja hassu. Jotenkin miellän sen edelleen ihan pennuksi, näen sen aivan erillä tavalla kuin Ramin sen ollessa saman ikäinen. Vaikka Noomi on nyt paljon taitavampi koulutuksellisesti kuin Rami kaksivuotiaana, oli Rami tuon ikäisenä paljon kypsempi. Tosin Rami ei ole koskaan ollutkaan kovin pentumainen, se oli jo pikkupentuna kamalan itsenäinen ja tosikko… Siinä suhteessa, kuten monessa muussakin, nämä ovat aivan toistensa vastakohtia. Ja molemmat mahtavia persoonia omalla tavallaan. :)
Noomi sairastui – taas – mahatautiin ja on nyt antibioottikuurilla. Käväistiinpä viime viikolla myös eläinlääkärin päivystyksessä nesteytyksessä… Tässä vaiheessa kokeillaan pikkuhiljaa ruuan vaihtoa ja katsotaan vaikuttaisiko asiaan. Antibioottikuurin takia joudutaan jättämään väliin myös vuoden vimpat agilitykisat.
Toissa viikonloppuna junailtiin Nompan kanssa Kuopioon Kennelliiton nuorten valmennusviikonloppuun. Ohjelmassa oli paljon treenejä, pari luentoa sekä tuttujen näkemistä. Oli tosi mukava, vaikkakin raskas viikonloppu. :) Luksusta oli treenata taas vaihteeksi lämmitetyssä ja kuivassa, suhteellisen tilavassakin hallissa! Lauantaina treenattiin kahteen otteeseen, sunnuntaina kerran. Treeniaikaa oli paljon, koska tokossa koiria oli vain neljä. Noomi oli vähän normaalia väsyneempi jo matkustamisen ja hotellihuoneessa yksinoloa stressaamisen jälkeen, joten treenit eivät olleet ihan parasta antia. Varsinkaan sunnuntain treeneistä ei kyllä oikein saatu mitään irti väsymyksen takia, en saanut Noomia motivoitua enää normaalitason suorituksiin. Väsymys näkyi myös yhteistyön rakoiluna ja kiero-irski onkin tarvinnut muutaman kurinpalautuksen pitkästä aikaa...
Tokoilijat Elvis, Mindi, Noomi ja Voitto. Kuvan otti Susanna!
Noomin kanssa jatkettiin toko-oppien keräilyä tänä viikonloppuna Hanna Helmisen koulutuksessa omassa hallissa. Noomi jaksoi keskittyä ihan hyvin, vaikka meinasikin tulla vähän kylmä odotellessa. Muutamia uusia kivoja ideoita saatiin ja otetaan treenisuunnitelmaan jatkossa. Noomi sai myös paljon kehuja, onhan se kyllä aika pätevä. :)
Treenisuunnitelmat ja tavoitteet ovat pikkuhiljaa selkeytyneet, alan koko ajan tajuta Noomia paremmin, ja sitä, millainen treenityyli sille sopii. Nyt keskitytään hiomaan tekniikoita parempaan kuntoon ja aletaan laittaa pakettia kasaan kevään voittajaluokan kokeita varten!
Näyttää siltä, että ei mahduta enää tälle vuodelle kokeisiin Ramin kanssa, joten ykkösten metsästys jatkunee ensi vuoden puolella. Tuleekin sopivasti muutama kuukausi taukoa kokeista, joten ehditään paikkailla pahimpia virheitä ja yritetään tehdä myös koemaista pätkää. Rami olisi kyllä aivan huippu kisakoira, jos se olisi liikkeiden välit paremmin hallinnassa eikä ottaisi häiriötä hajuista tai yleisöstä. Ehkä jätän sen mahdollisen valioitumisen jälkeen pitkälle koetauolle ja yritän saada kasvatettua motivaatiota ja tehdä koemaisia treenejä pikkuhiljaa? Alkuperäinen suunnitelma oli jättää tokossa kisaaminen Ramin kanssa kokonaan valioitumisen jälkeen, mutta saa nyt nähdä... Tuskin maltan lopettaa, kun Ramin asenne on vain mennyt parempaan suuntaan koko ajan.
Meille kuuluu aika hyvää. Ollaan pidetty treeneistä ikään kuin taukoa, ei ollut kyllä tarkoitus, mutta tuskinpa se huonokaan asia on. Olen yrittänyt selkeyttää (treeni)suunnitelmia syksylle ja koittanut miettiä sopivia tavoitteita ja kisoja, joihin osallistuttaisiin. Agilityä kisaillaan varmaan ihan huvin vuoksi muutamaan otteeseen. Tokokokeilemaan mennään Rampan kanssa varmaankin ainakin kerran, ellei jopa pariinkin otteeseen!
Ramin tokot ovat olleet aika kivoja. Treenattavaa on kyllä, mutta tykkään etenkin pikkumustan asenteesta. Se on suorastaan innokas ja nopea. Ongelmia esiintyy edelleen lähinnä (ylläri) ohjatussa. Otin käyttöön uudenlaisen treenitekniikan ohjattuun, palkkailen paljon merkkiä ja en palkkaa ollenkaan itse noudoista. Suuntia ollaan tehty vähän namikipoille, jotta ne pysyisivät kuitenkin muistissa. Jätän siis itse noudot palkkaamatta siksi, että noutamaan pääseminen/noutokapula on jo itsessään Ramille aivan liian suuri palkka, mikä tekee sitten kokeessa sen, ettei se viitsi keskittyä kuuntelemaan suuntakäskyjä (ks. kuva…). Noomin tokoilut ovat myös menneet parempaan suuntaan. Metalli ei ole edelleenkään kiva. Olen yrittänyt pikkuhiljaa saada Nompan asennetta metalliin muutettua tekemällä pelkkiä kivailumetallitreenejä, eli suoraan heittoja vauhdista ja hirrrmuiset määrät palkkaa ja kehuja. Ja näitä voi tehdä oikeastaan ainoastaan nurmialustalla, koska metallin kalahdus muihin alustoihin aiheuttaa sekin jo paineistumista. Mukana metallitreeniohjelmassa ovat olleet myös naksuttelutuokiot, joissa keskitytään vain oikeanlaiseen otteeseen ja pitoon. Tässä meinaa vielä kapula kolista hampaita vasten, mutta suuremmilta paineistumisilta on vältytty, kun on pidetty vahvistetiheys mahdollisimman lyhyenä. Kamalan turhauttavia tällaiset uudelleenopettamisprojektit, varsinkin kun Noopin metalli oli vielä muutama kuukausi sitten näin iloinen. Ei tietoakaan epävarmuudesta. Mutta nytpä ei sitten paljon muusta olekaan tietoa. Plääh.
Agilityä ei olla treenattu juuri lainkaan, koska olen itse sairastellut ja joutunut lepäilemään. Muutama kerta ollaan tehty keppejä, luulenpa että niissäkin alkaa molemmilla koirilla näkyä edistystä kunhan vain jaksaisin treenailla useammin. Pitäisi ottaa joku minimitoistomäärä/viikko, jotta saisin aikaiseksi tehdä tarpeeksi toistoja.
Kaikilla true-agilityharrastajilla on nykyään ^tuollainen hihna. Joten munkin oli pakko ostaa. Onneksi agilitykisoista saa palkinnoksi lahjakortteja M&M-liikkeisiin, muuten en olisi kyllä raaskinut. :D
Loma on ohi, arkeen on palailtu pikkuhiljaa. Kalenteri on treenijuttujen lisäksi täynnä opiskelujuttuja, eli vapaa-aika käy vähiin varsinkin parin seuraavan kuukauden ajaksi. Illat ovat pimentyneet hälyyttävää vauhtia, kohta on jo ihan syksy. Noomilla on toinen silmätippakuuri menossa tulehdukseen, toivoakseni tämä auttaa eikä juututa pidempään silmätulehduskierteeseen. Treenit ovat jatkuneet kohtuullisen onnistuneesti. Noomi on keskittynyt vauhdin ja itseluottamuksen kasvatukseen, kun taas Ramin kanssa ollaan palailtu perusteisiin uudella taktiikalla. Rami sopisi kyllä niiin hyvin jollekin pentukurssille, jossa tehdään kontakti- ja luoksetuloharjoituksia. Ei erottuisi joukosta ollenkaan!
Tässä kuussa kisataan vielä pariin otteeseen agilityä. Olen suunnitellut, että Noomikin pääsee kuun lopussa aloittamaan agilityuransa. Odotan mielenkiinnolla. Rami on treenannut aksaa luvattoman vähän, tänä kesänä kisastartteja on varmaan tuplaten treenimäärään verrattuna. Vähäisen treenimäärän huomaa – kontaktit ovat päässeet ruostumaan epävarmemmiksi. Niitä täytynee vielä varmistella ennen ensi viikonloppua.
Joskus olisi kivaa, jos edes yhteen kuvaan osuisi kokonainen Noomi.
Molemmat koirat ovat taas päässeet turkeistaan, Noomi viime kuukauden aikana vähitellen ja Rami tänä viikonloppuna. Ramilla on ainakin toistaiseksi käppänälook – saa nähdä kauanko jaksan katsella naamakarvoja… ;)
Me ollaan lomailtu. Tehty pitkiä lenkkejä ja siinä välissä aina laiskoteltu. Lomaan kuuluu tietysti myös treenit, mutta melko vähälle ovat kyllä jääneet nekin. Tiivistettynä Rami on treenannut vähän ja ihan suhteellisen onnistuneesti (molempia lajeja). Noomi taas on jatkanut paineistumisiaan mm. metalliin ja ruutuun liittyen sekä nyt uutena epävarmaillut vähän kaikessa muussakin, kuten esim. keinulla. Siitä ei oikein ole ottanut nyt selkoa, että mistä nämä epävarmailut ovat peräisin. Tämä on kyllä niiin epänoomimaista, kuin voi vain olla. Siis että ei ota selkoa. Yleensä Noomi on se avoin ja helposti luettava iloinen höseltäjä ja Rami se, jonka mielialoja on hankalaa tulkita. Luulenpa (tiedän), että kaikki nämä epäonnistumiset ovat kuitenkin ihan omaa ansiotani. Tiedän, että Noomin epävarmuustilanteisiin ei auta ollenkaan se, että näytän turhautumiseni. Miksi sitten näytän. Eihän se nyt tahallaan yritä kuunnella kaikkia mahdollisesti pelottavalta kuulostavia ääniä ihan vaan ärsyttääkseen. Kun Noomi paineistuu äänistä/jostain, minun pitäisi tajuta tehdä joku yksi helppo asia ja lopettaa treeni. Eikä vaatia varsinkaan mitään itsevarmuutta vaativaa tehtävää (sellaista, jonka suorittaminen vaatii poistumista minusta muutamaa metriä kauemmas). Muutenkin Noomin kanssa minun pitäisi muistaa olla ennenkaikkea selkeä ja kannustava, jotta epävarmuutta ei pääsisi esiintymään. Todellisuudessa suurin osa Noominkin treeneistä ovat olleet aivan kelvollisesti onnistuneita. Perfektionistilla tietysti mieleen jää aina vain ne epäkohdat...
Huomisaamuna suunnataankin vuoden ensimmäiselle (!!) eläinlääkärireissulle (jos rokotuksia ei lasketa). Epäilen, että Noomilla on oikeassa silmässä tulehdus. Aika hyvin, kun nyt on jo vuosi yli puolessa välissä ja vasta ensimmäinen ell-reissu! :D Toivottavasti pysyvät sitten loppuvuoden yhtä terveinä.
Eilen vietettiin Ramin 4-vuotissynttäreitä. Tai no, eipä me paljon juhlittu, Rami pääsi pitkälle lenkille ja treenaamaan vähän tokoa. Ramista on neljässä vuodessa tullut ihan hieno harrastuskoira. Olisi niiin paljon hienompikin, jos olisin osannut tehdä asiat toisella tapaa sen ollessa pieni. Motivaatio-ongelma on edelleen ja todennäköisesti pysyykin, mutta ehkä se vähitellen hiipuu pois? Ramin motivointi kuitenkin on nykyään helpompaa, kuin esimerkiksi vuosi takaperin. Nelivuotias ei kuitenkaan ole mikään kauhea ikäloppu, kyllä me vielä ehditään. Vaikka mitä.
Tänään sitten Rami neljävee pääsi kisaamaan vähän aksaa. Mentiin kaksi rataa, hyppäri (video alla) ja agirata. Rami oli vähän laama taas, kun lämpöasteita oli jopa 20 ja itsekin olisin saanut juosta paljon nopeampaa. Molemmilta radoilta selvittiin kuitenkin ilman virheitä ja alitettiin ihanneaika muutamalla sekunnilla. Kontaktit sujuivat ihan kivasti vieraillakin esteillä ja tällä kertaa Ram oli kuulollakin. Hyppyradan nollasta ei ollut meille mitään hyötyä, mutta agiradan nolla (jolla myös voitettiin miniykköset) oikeutti siirtoon kakkosluokkaan! :)
Saimme kuvahaasteen Viiviltä ja Miiralta, oli kyllä aika viihdyttävää selailla kansioita! Joihinkin kohtiin olisi löytynyt monta kuvaa, joihinkin taas oli hankalaa löytää yhtään.
1. Tältä näytimme muutama vuosi sitten (kuva: Taru L)
2. Toisinaan Rami on hyvin edustava
3. Tästä kuvasta voi päätellä, mitä harrastamme (kuva: Julia V)
4. Tästä kuvasta tulen aina hyvälle tuulelle
5. Päässäni surisee kysymyksiä tätä kuvaa katsellessa
6. Tahtoisin elää tämän hetken uudelleen: kesä 2007 ♥
Kesäloman kunniaksi meillä on käynyt vieraita kaukaa pohjoisesta sekä etelästä. Sara ja Hukka piipahtivat viime viikonloppuna, koirat tulivat kivasti toimeen. Tai siis ignoorasivat toisensa onnistuneesti… Alkuviikon saimme sitten viettää Julian ja Neran seurassa. Nerankin kanssa Rami ja Noomi tulivat ihan kivasti toimeen, vaikka Noomin läpsimis- ja jahtaamisleikit olivat toisinaan vähän liian rajuja pienelle Neralle. Noomi hillitsi itsensä suurimmaksi osaksi aikaa kuitenkin ihan mukavasti.
SM-kisojen jälkeen Noomin tokotreeneissä on tullut esiin vanhoja ongelmia, joista luulin sen jo päässeen yli. Suurimmaksi osaksi ongelmat ovat noutoliikkeissä. Noudot ovatkin sujuneet liiankin hyvin koko talven, ilmeisesti vaihtelun vuoksi on aina oltava jotain ongelmaakin. Noomilla oli suunnilleen vuosi sitten, kun noutoja vasta opeteltiin, samanlaista epävarmuutta ja paineistumista kapulaan tarttumisessa. Näistä kuitenkin päästiin, kun Monni pääsi jutun juoneen kiinni ja oli varma siitä, mitä pitää tehdä. Vielä kuukausi takaperin Noomi teki noudot ihan mielellään ja kohtuuhyvällä vauhdillakin, sekä metallin että puisen.
Ongelma tuli uudelleen esiin eräänä iltana, kun treenasin Noomin kanssa kentällä. Kentän toiseen päähän tuli muutama ihminen pelaamaan jotain peliä, jossa heiteltiin jotain puupalikoita (jotka kolahtelivat melko kovaan ääneen). Ajattelin, että Noomi saattaisi vähän ahdistua näistä äänistä, kun se edelleenkin on jossain määrin ääniarka. Yleensä sen ääniarkuus kohdistuu enemmänkin minun tekemisiin, eikä se niinkään ole välittänyt enää aikuisiällä ympäristön äänistä (esim. ihan kamalaa on, jos minä pudotan jonkun esineen pöydältä ja se kolahtaa). Myös näiden äänien aiheuttamat hetkelliset paineistumiset ovat tosiaan olleet yleensä hetkellisiä, eli Noomi on palautunut todella nopeasti.
Kyseisenä iltana aikomuksena oli treenata paikallamakuuta, ruutua ja metallinoutoa. Paikallamakuussa Noomi kesti tosi kivasti vaikka piiloa ei olla treenattukaan äänihäiriöissä. Ruudussa alkoi sitten ongelmat. Noomi ei kyennyt keskittymään itsenäiseen työskentelyyn äänien keskellä. Se lähti ruutua kohti, mutta jäi matkan varrelle ahdistuneen näköisenä, eikä uskaltanut mennä lähemmäs äänien lähdettä ihan yksin. Onneksi tajusin helpottaa harjoitusta ja otin pari helppoa lähetystä aivan lyhyeltä matkalta, joten pieni ahdistunut irskiparka ei päässyt ahdistumaan paljon enempää. Luulin että metsku olisi ihan piis of keik, kun noudot ovat olleet kivimpia Noomin mielestä viimeaikoina. Tarkoituksena oli keskittyä vauhtiin, eli en teettänyt perusasentoja vaan lennosta vain noudot. Ensimmäisellä kerralla Noomi palautti kapulan hitaasti, joten en palkannut sitä. Olisi pitänyt jättää siihen. Toisella yrityksellä juuri kun Noomi oli tarttumassa kapulaan, kuului oikein erityisen iso kolahdus. No eipä se sitten uskaltanut sitä enää nostaa. Ollenkaan. Kavahti vain kauemmas, kun otin kapulan käteen, jes.
Myöhemmissä treenituokioissa Noomi on taas kyennyt noutamaan, mutta ei yhtä nopealla vauhdilla kuin aiemmin. Myös kapulaan (varsinkin metalliin) tarttuminen näyttää epävarmalta. Eilen ensimmäistä kertaa sain Noopsin vapautumaan oikeasti kunnolla noutoliikkeessä ja juoksemaan lujaa puinen kapula suussa (kun epäonnistuneesta treenistä on jo yli viikko). Ruudut ovat olleet epävarmoja ko. treenin jälkeen, mutta en paljon ihmettele, kun se ei mikään varmin liike ollut aiemminkaan. Noh, kyllä se saadaan kuntoon. Jos jotain positiivista etsii, niin paikallamakuut ovat olleet tosi hyviä! Menee jo ihan iisisti se kolme minuuttia piilossa, ainakin suhteellisen häiriöttömässä ympäristössä. Kätevää treenata yhtä aikaa molempien koirien paikallaoloja (Ram istuu, Noomi makaa) ja kyykkiä puskassa kurkistelemassa.
Eilen ja tänään käväistiin Ramin kanssa juoksemassa yhdet radat KAS:n juhannuskisoissa. Eilinen rata oli ihan sujuva, vähän oltiin tahmassa molemmat. Ärsyttävä vitonen kepeiltä ja sija 2. Tämänpäiväinen rata oli ehkä surkein ikinä (= hyl). Ensin ohjasin sen putken ohi, ja se ajautui hyppäämään vieressä olleen kehänauhan yli. Ihan ymmärrettävää, kun ohjasin tosiaan surkeasti. Loppurata oli myös huono, kepeille meno takkusi ja Rami kävi katsomassa siinä välissä myös keppien kohdalla olevaa numeromerkkiä. Siis mitä. Kontaktitkin teki huonosti, varasti melkein joka kerralla. Tekosyynä voisin käyttää kaatosadetta tai sitä, että Rami oli suoritusvuorossa ensimmäisenä (= ei ehtinyt nostaa virettä katsellessaan muiden menoa). Mutta en jaksa. Ei tuollaiset oikeuta minkäänasteiseen haahuiluun.
Kaiken tämän jälkeen tunnen kyllä taas itseni ah-niin-onnistuneeksi kouluttajaksi. Voiko olla säälittävämpää, että samaisen ongelman kanssa tahkotaan lähes neljä vuotta, vieläkään pääsemättä siitä eroon? No ei.
Kesäkuu on lähtenyt kivasti käyntiin ja lomakin on päästy aloittamaan. Outoa, että yhtäkkiä on kamalan paljon aikaa! Nyt on jo ihan Oikeasti kesä, vaikka kesäiset säät eivät vielä suuremmin ole tänne pohjoiseen ehtineetkään. Eipä sillä, että valittaisin, kivempaa treenata vain kun on viileämpää.
Kesän kunniaksi myös ensimmäinen punkkilöydös on tehty, Ramin silmäkulmasta. Toivottavasti näitä ei tule usein, muuten täytyy alkaa miettiä punkkitököttien ostamista. Ei kyllä yhtään houkuttelisi, vieläkin on mielessä Ramin parin vuoden takainen halvauskohtaus…
Molempien kanssa ollaan jatkettu aksaamista viikottain ohjatuissa treeneissä. Noomin kepit edistyy koko ajan, nyt tarvitaan vielä vauhtia ja varmuutta, kun perusidea on hallussa. Myös irtoamistreeniä Noomin kanssa täytyy tehdä paljon. Tässä Noomin aksaa videolla.
Tokon SM-kisat siintävät jo alle viikon päässä, jännää! Kivaa päästä pitkästä aikaa etelään reissuun. Noomi ei kauheasti stressaa matkustamisesta, joten voin suhtautua siihen melko luottavaisesti. Toivon vain, ettei tulisi ihan kaamea helle, se kyllä laamauttaa Noominkin. Noomi on siis tehnyt pikkuviilailuja, kovin paljoa ei olla ehditty treenaamaan. Ramin kanssa tokoilu on jotenkin jäänyt tosi vähälle. Ei vaan oikein inspaa, kun ei etene mihinkään. Kyllä se osaa, jos vain viitsii yrittää. Paikalla istumisen maahan valuminen on tullut nyt treeneissäkin esiin, hyvä niin. Uskon että sekin liike saadaan ihan hyvälle tolalle, kunhan vain tehdään tarpeeksi toistoja. Sitä onkin kokonaisuudessaan treenattu ihan luvattoman vähän…
Monni on iloisena jatkanut viime kesän lemppariharrastustaan, uimista. Vielä ei ole polskiminen yhtä mieluisaa, kuin kesähelteillä (ihmekös tuo, kun vesi on kylmää), mutta kepit kyllä haetaan järvestä. Lempinimensä arvoinen se on kyllä ehdottomasti...
Kisakausi alkaa pikkuhiljaa lähestyä, ensi kuu onkin jo melko kiireinen. On piristävää, kun lumet vähenee koko ajan ja maisema näyttää päivä päivältä kesäisemmältä. (...anteeksi että hoen tätä samaa koko ajan. :D) Tää on varmaan se paras treenivuodenaika, kun on kuivaa ja sopivan viileää...
Ramin kanssa pidettiin puolivahingossa muutaman viikon tauko agilitystä. Viime viikolla, kun käytiin sitten treeneissä, olikin pikkukoirassa tuplasti vauhtia. Reilut pari viikkoa olisi siis seuraaviin virallisiin kisoihin, odotellaan jo innolla. :) Kontaktit tuntuu toimivan tosi kivasti, vain keppien eri kulmat tarvitsevat hieman treeniä. Tämä tuskin tulee olemaan ongelma, nyt kun on saatu pystytettyä kepit kotipihaankin.
Rami näyttää minusta tässä kuvassa jotenkin tosi söpöltä. Hassu hapsuhäntä. ♥
Tokoiltu ollaan ahkerasti ihan hyvällä menestyksellä. Toissaviikonloppuna oltiin Päivi Lammisen tokokurssilla, molemmat koirat pääsivät sekä treenaamaan että esimerkeiksi. Sain kyllä kivasti uudenlaisia vinkkejä varsinkin Ramin treeneihin! Ohjatussa ollaan nyt sovelletty Päivin ohjeita, ja vaikuttaa toimivan tosi hyvin! :) Sain myös tajuta, kuinka kaavoisin kangistuneita meidän treenit usein on, ei ihmekään jos motivaatio alkaa hiipua... Tuon oivalluksen jälkeen olen yrittänyt suunnitella treeneihin enemmän vaihtelevuutta. Ramilla etenkin seuraaminen kaipaa paljon vaihtelevia ja innostavia harjoituksia.
Noomille saatiin tunnariin hyviä vinkkejä. Sille ei ole kannattavaa opettaa tunnaria samalla tavalla, kuin Ramille, jota siis kiellän kunnolla väärän nostamisesta. Noomi ei ole yhtä kova kuin Rami, joten se paineistuu liikaa eikä sitten kykene työskentelemään täydellä teholla. Neuvoksi saatiin siis, että laitetaan oikeasti ihan tajuton määrä vääriä kapuloita, enkä kiellä niiden nostamisesta. Annan sen siis palauttaa väärätkin kapulat, mutta en kehu enkä kiellä enkä palkkaa. Sitten, kun oma löytyy, tulee kehut ja superpalkat. Noomille vaikutti toimivalta tyyliltä, tehtiin muutama toisto ja heti rupesi tulemaan haisteluun malttia, kun ei tarvinnut hermoilla, uskaltaako nostaa.
Nyt kun lumet alkavat tosiaan olla vähissä, on tottakai rampattu kentillä ja parkkiksilla treenaamassa tokoa useaan otteeseen. Kuvat ovat viime lauantailta, kun käytiin Miran ja Vukin kanssa kentällä.
Kimppatreenitkin ovat lähteneet käyntiin, ihanaa kun voi ottaa niihinkin nyt molemmat koirat mukaan! Viime vuonna ei olisi onnistunut ilman kamalaa sähläämistä. Nyt Nomppakin on oppinut olemaan lähes hiljaa, sen kamala kiljumisulvominen on vaihtunut suhteellisen sievään piippaamiseen. Koko ajan parempaan suuntaan siis mennään senkin suhteen, ehkä jo vuoden päästä Pikkuirski kykenee olemaan täysin hiljaa...?
Jännä on, kun menee koiran kanssa keskustaan, niin aina alkavat ihmiset kommentoimaan. Ja tunkevat käsiään koirien haisteltaviksi. Tai sanovat ooi kun olet söpö kimeällä äänellä. Oma suosikkini tänään kerätyistä kommenteista pääsi tällä kertaa ihan otsikoksi asti. Kyllä Noomi on varmaankin se tiikeri?
Tänään siis seikkailtiin keskustassa Noomin, Juulian ja Voiton kanssa, käytiin vähän kentällä treenaamassa ja annettiin koirien leikkiä. Leikkimisestä ei tosin tullut oikein mitään, kun Voitto halusi vain noutaa keppejä/palloa, eikä Noomi ymmärtänyt moista toimintaa.
Kentällä ollessamme ohi käveli pieniä lapsia, ja yksi heistä koirat nähdessään totesi kaverilleen "mä tiiän miten koirat saa tottelemaan!" Harmi, että ei kuultu miten keskustelu jatkui. Olis ollut kiva tietää!
Tällä viikolla tuli kevät. Lumet ovat sulaneet hyvää vauhtia, meidän vakiokenttä on jo sula! Kevään kohokohta! Eilen käytiin sitä jo kokeilemassa, oli kyllä ihan paras treeni Ramin kanssa. Se oli selvästi iloisena, kun mentiin pitkästä aikaa tutulle kentälle. Ruutu ja ohjattu eivät tuottaneet ongelmia ja vauhtiakin löytyi riemukkaasta pikkukoirasta.
Noomi on treenannut paljon paikallamakuuta ja vähän palkattomuustreenejäkin on tehty. Piippailu on toistaiseksi pysynyt poissa parin huomautuksen ansiosta, toivottavasti jatkuu samaan tapaan.
Jouduin maanantaina sittenkin luovuttamaan flunssalle. Koko viikko ollaan nyhvätty kotona, eilen vihdoin kuume laski ja tänään käytiin sitten tietenkin jo treeneissä! Kyseessä siis Rampan tokotreenit.
Ram teki kivasti, vaikka kaljua meinasi vähän hytisyttääkin kylmässä hallissa. Aloiteltiin seuraamisella ja idarilla, seuraaminen vähän turhan levotonta ja jouduin muutaman kerran huomauttamaan edistämisestä. Jääviä teetin seuraamisen yhteydessä idarimaisesti (vai olisko z-maisesti) ja kaikki asennot toteutuivat hienosti.
Ruutu ei tällä kertaa löytynytkään ihan heti. Taisin lähettää merkille vähän vinosti, lähti ruutu-käskyllä kyllä oikeaan suuntaan, mutta bongasi ensin luoksetulomerkin kauempaa. Kävin lähempää lähettämässä ruutuun, jonka jälkeen onnistui ihan merkiltä asti myös. Ruudut tämän jälkeen tosi kivoja, tosin päästin menemään ehkä turhan pitkälle (kuitenkin ruudun sisällä oli). Lopuksi tein vielä yhden toiston, jossa pyysin ruudussa maahan ja tein häiriöitä kävelemällä ympäriinsä ja Ramin takaa.
Paikallaoloja myös, istuminen tosi rauhallinen ja hyvä (yksi koira vieressä), käväisin piilossa minuutin-pari (en mitannut aikaa). Makuuta en viitsinyt ottaa kovin pitkästi, kun istuessakin meinasi jo palella. Makuutin siis ihan parikymmentä sekuntia, pyysin myös treenikaveria kiertämään koiransa kanssa Ramia, kun ei olla pitkään aikaan tehty vaikeita häiriöitä. Hyvin pysyi pääkin maassa, näitä pitäisi ottaa aina välissä.
Tehtiin myös ohjattu liikkuroituna. Ensin oikea. Muutoin nappisuoritus, mutta merkille seisahduttua vilkaisi taakseen kapuloita. Odotin pari sekuntia, jolloin kääntyi takaisin ja toi sitten yhdellä käskyllä hienosti oikean. Tämän jälkeen otin yhden merkin erikseen, pidin merkillä muutamia sekunteja jonka jälkeen palkkasin. Tarvitsee tosiaan malttia tuohon merkille, kun on niin paljon intoa ettei meinaa malttaa odottaa käskyä... Sitten vielä vasen, tämäkin liikkuroituna. Jostain syystä kaksoiskäsky merkillemenoon, muuten aivan mainio.
Lopuksi otettiin vähän agilityäkin, putki + kepit. Kepit sujuivat mukavan itsenäisesti ja vauhdilla, vaikka jäin taaksekin. Takaaleikkaus ei ihan onnistunut, pitänee treenata namikippo etupalkkana.
Noomin kanssa tokoiltiin illalla pihassa hetki. Ruudut huippuvauhdikkaita, palkka taas minun takana. Pysähtyminen voisi olla terävämpää, meinaa luisua käskyn jälkeen turhan paljon. Pysäytin pari kertaa liiankin eteen, kun meinasi hakeutua ihan takareunaan. Pari toistoa noutoa (tässäkin palkka minun takana), ihan kivoja suorituksia. Eka liikkeenomaisesti, kapulannosto ei ylitörkeä muttei kovin nättikään. Toisella kerralla jätin Noomin istumaan kapula suussa kauas ja kutsuin, vapautin muutamaa metriä ennen taakse kupille.
Lopuksi Noomi sai leikkiä riehumisleikkejä, se on niin kiva leikkikaveri, kun tuo lelun aina takaisin revittäväksi käteen asti (verrattuna Ramiin, joka mieluiten omisi kaikki lelut vain itselleen).
Tarkkanäköisimmät saattoivat huomata kuvasta, että Rami on trimmattu. Keskiviikkona seitsemän tuntia kyykittiin kylppärissä Rampan kanssa, sain kerrankin kerralla valmiiksi. Karva irtosi ihan mukavasti ja lopputuloskin on ihan nätti.
Viimeisten muutaman kuukauden aikana olen alkanut nähdä Ramin aivan erilaisessa valossa, kuin esimerkiksi vuosi sitten. Koiran koko asenne on muuttunut radikaalisti parempaan suuntaan.
Ramissa on paljon hyviä ominaisuuksia harrastuksia ajatellen. Nämä ominaisuudet ovat nyt viimeisen puolen vuoden aikana tulleet aivan erityisesti esiin. Rami on nykyään suht helposti motivoitavissa (myös leluilla). Rami on myös helposti hallittavissa, se ei kyseenalaista käskyjä. Ram jaksaa lähes loputtomasti toistoja, se yrittää aina iloisesti uudelleen vaikka palkka viipyisi pidempäänkin.
Rami on kokonaisuudessaan melko yksinkertainen koira, se ei vaadi paljoa toimintaa ollakseen tyytyväinen, mutta on kuitenkin aina valmiina tekemään kivoja juttuja yhdessä. :)
Ainoana ongelmakohtana Ramin kanssa harrastamisessa on ollut sen häiriöherkkyys. Tämä johtuu suurimmilta osin vähäisestä sosiaalistamisesta sekä omasta osaamattomuudestani, kun Ram oli nuori. Nyt alkaisi näyttää siltä, että tämä ongelma on pikkuhiljaa poistumassa! Ja sen hävitessä alta paljastuu koko ajan uusia ihania piirteitä.
Suurin muutos on siis se, että Rami on nykyään melkolailla koko ajan kuulolla. Aiemmin oli ihan tavanomaista, että Rami jäi haistelemaan treeneissä tai lenkillä ja mystisesti kadotti korvansa. Nykyään luoksetulo alkaa olla 100% varma tilanteessa kuin tilanteessa. Ramia voi lenkilläkin pitää missä tahansa huoletta vapaana, kun tietää, että sen saa välittömästi takaisin tarpeen vaatiessa. Se kutsun kuullessaan tulee iloisesti, kysyen "mitäs nyt tehdään?" ja on valmiina vaikkapa hakemaan pudonneita tavaroita tai hankeen heitettyä hihnaa. Myös hihnakäytös on parantunut huimasti, Ram ei yritä vetää enää muuten kuin liian kovissa häiriöissä, kaupunkikävelyä pitäisi siis vielä treenata.
Aluksi Noomin tulon jälkeen Rami oli ehkä hitusen masentuneen oloinen. Nyt se on selvästi saanut iloisuutensa kerralla takaisin. Se nauttii paljon lenkkeilystä, varsinkin silloin kun Noomi ei ole mukana (:D) ja voin keskittyä vain Rampan kanssa hillumiseen. Ramin kanssa ulkoilu on piristävää, on ihana nähdä Rami iloisena ja innokkaana sekä mielenkiinto suunnattuna yhdessä puuhasteluun. :)
Aiemmin olin ehkä tiedostamattomastikin vähän luovuttanut sen suhteen, että saisin joskus Ramin toimimaan kunnolla treeneissä (ja etenkin kisoissa). Nyt ajateltuna se olisi melko typerää, kun Ram kuitenkin on sen verran nuori, että sen kanssa ehtii saavuttaa vielä vaikka ja mitä. Tämän vuoden aikana olisi hyvä jos saisin karsittua loputkin häiriöherkkyydet pois, pitää siis käydä paljon koiratapahtumissa ja keskustassa pyörimässä. Kysehän ei ole siitä, etteikö se olisi ollut hallinnassa, vaan siitä, että esimerkiksi tokokokeissa olen monesti joutunut oikeasti käskemään kunnolla, Ramilla ei ole siis ollut oikeasti halua tehdä, mutta se on tehnyt kun vaihtoehtoja ei ole ollut. Viime aikojen treenien perusteella uskallan toivoa, että se joskus vielä toimisi kokeessa yhtä hyvin kuin treeneissä. :D
Kaikenkaikkiaan Rami on ollut minulle täydellinen ensikoira. Sen kanssa on ollut hyvä harjoitella kouluttamista, kun se antaa kaikki virheet anteeksi ja jaksaa yrittää. Häiriöherkkyydessä on ollut haasteensa, mutta valoisalta näyttää tällä hetkellä. Agilityssäkin mun on hyvä opetella ohjaamaan kunnolla ensin hillittyä Ramppaa, ennen kuin siirryn tekemään vaikeampia kuvioita räjähtävän nopsan Noomilaisen kanssa... :)
Postausta piristävät kuvat huhtikuulta '10. Sulaispa jo lumet.
Viime viikko vietettiin Ramin kanssa torstaihin asti Rovaniemellä siskoni luona. Uudenvuodenaatoksi palattiin kuitenkin kotiin, tällä kertaa ei lähdetty maalle raketteja pakoon.
Vuodenvaihde sujui silti ihan rauhallisesti, sisätiloissa molemmat koirat olivat ihan rauhassa, vain Noomi vähän huolestui paukkeesta ja kyhjötti jaloissa (kuitenkin välillä nukkuen) koko illan. Noomi käväisi pihalla ulkona joskus kahdeksan jälkeen, jolloin se säikähti pauketta melko pahasti ja tahtoi äkkiä takaisin sisälle turvaan. Ehti kuitenkin onneksi tehdä tarpeensa ennen pelästymistä. Ramin kanssa kävin vähän myöhemmin kävelyllä n. 15min, ja Ram kyllä yllätti positiivisesti! Ei siis minkäänlaista noteeraustakaan paukkeeseen vaikka siihen aikaan paukkui jo ihan kunnolla! Ramihan siis pelkäsi raketteja ollessaan uudenvuoden kotona puolen vuoden ikäisenä ja kaksi edellistä uuttavuotta ollaan pakoiltu maalla.
Noomin sairausloma on ohi ja voidaan siis lenkkeillä ja treenailla taas normaaliin tahtiin. Haava on parantunut huippuhyvin, kauluria ei tarvitse enää, Noomi ei yritäkään koskea haavaan. Haavaa ei enää erotakaan oikeastaan kovin hyvin, ainoastaan yksi ommel on jäänyt sulamatta (tarkoitus poistaa huomenissa jotta ei tulehdu).
Rovaniemellä käväistiin Ramin kanssa myös Saran luona ja treenaamassa. Pakkasta oli varmaankin n. -25 astetta, joten treenit olivat lähinnä hyppelyä ja vauhtiliikkeitä (ruutu, nouto, luoksetulo).
Tällä viikolla lähtee kaikki kevään ryhmät pyörimään. Ramin kanssa käytiin tänään agilitytreeneissä. Keskiviikkoisin koulutan itse, perjantaisin Ramin toko, sunnuntaisin Noomin toko AD:lla. Tulee siis ihan mukavan aktiivinen kevät. :)
Tänään käytiin Noomin kanssa Hiukkavaaran hallilla tokoilemassa (vuokrattiin tunniksi Anniinan kanssa). Treenattiin paikallamakuuta, seuraamista ja ruutua lähinnä ja intoa riitti ihan mukavasti.
Rami oli agitreeneissä kivasti kuulolla ja innoissaan. Lähdössä se oli levoton ja kyttäili takana olevia koiria (enkä kauheasti ihmettele kun yksi koirista karkasi monta kertaa Ramin luo odottaessamme vuoroa), mutta radalla ei häiriintynyt. Ainoa miinus se, etten itse osaa ohjata... Ramihan kyllä menee sinne minne ohjaa. :D
Tällä kertaa saatte ihailla kuvituksena salamalla räpsäistyä kuvaa varsin rähjäisen näköisesta Ramista - kameranulkoilutus on jäänyt melko vähälle tässä joulukuun aikana. Kamera pääsee kuitenkin nyt loman aikana ulkoilemaan enemmältikin, luulisin, sillä pukki toi tänään uuden objektiivin, jota jo vähän testailin (ja kivalta vaikutti).
Viime kirjoituksen jälkeen ei olla suurempia treenattu, ainakaan mitään kovin edistyksellistä ei olla saatu aikaan. Nyt lomalla on kuitenkin aikaa treeneillekin, Noomi tosin on nyt hetken sairauslomalla keskiviikon leikkauksen takia.
Tosiaan keskiviikkona molemmilta koirilta tutkittiin lonkat, kyynärät ja polvet sekä Noomille tehtiin sterilointi. Luustokuvista ei saatu vielä mitään arviota, jäädään odottamaan tuloksia kennelliitolta. Polvet oli molemmilla aivan terveet. :)
Noomi on lähtenyt toipumaan ihan hyvin, yöt on olleet vähän levottomia, on pitänyt käydä ulkona ja muutenkin valvomista. Kuitenkin Noomi on lähes normaalinlaisen pirteä ollut jo eilisestä, on saanut jo vähän koittaa hillitä loikkimisia ja ryntäilyjä. Haava on lähtenyt parantumaan oikein hyvin.
Lunta tulikin sitten kerralla ihan kunnolla, nyt Noomi on iloinen. Tosin milloinpa se ei olisi...
Treeniraportteja on jäänyt kirjoittelematta sen verran monet jo, etten edes muista enää kaikkia. Rami on treenannut agilityä ohjatusti parit treenit, Noomin kanssa ollaan käyty activen tokoissa ja kassin tokoissa.
Ramin treenit ovat jatkuneet pääasiassa positiiviseen suuntaan edelleen. Tokoa se on treenannut pienten sisä-tekniikkatreenien lisäksi harmillisen harvoin, lähinnä vain sunnuntain evl-ryhmän treenivuorolla. Eniten ollaan hiottu ruutua ja ohjattua. Ruutu on teknisesti hallinnassa, Rami osaa mennä merkille ja merkiltä ruutuun ja pysähtyä ruutuun jne. JOS se huomaa ruudun. Ongelmia ruudun havaitsemisessa on esiintynyt nyt, kun ollaan tehty ruutua pitkällä välimatkalla (20m?).
Ohjattu sen sijaan on mennyt parempaan suuntaan, viime treeneissä Rami teki varsin mainiot oikean kapulan tuonnit. Ollaan nyt sijoiteltu reunakapulat melko kauas sivusuunnassa, jotta R joutuu tekemään kunnon käännöksen.
Hyppymetskun paluuhyppyyn pitäisi saada kunnolla varmuutta, varsinkin vinoissa heitoissa.
Paikalla istumista ollaan tehty kotona iltaruuan yhteydessä, oon jättänyt Ramin olohuoneeseen istumaan muutamaksi minuutiksi ja joku yleensä aina vahtimassa. Viime viikolla otettiin treeneissä myös istuminen, pari minuuttia ehkä suunnilleen. Oli pysynyt mainiosti. :)
Agilitypuolella Ramin kanssa on tehty lähinnä kontakteja, jotka on alkaneet sujua huippuhyvin. Varsinkin A, Rami osaa pysähtyä oikeaan kohtaan vaikka itse jäisin paljonkin taakse. Puomilla välillä vähän himmailee, mutta pääasiassa puomillakin hyviä pysähtymisiä.
Tiivistetysti siis, erityisesti treenattavaa:
- merkin ja ruudun etäisyyden kasvattaminen vähitellen
- hyppynoudon paluuhyppy varmaksi
Noomin treenit on olleet myös ihan kivoja. Ollaan tehty muutamana iltana viime viikolla palkattomuustreeniä, niin että mulla ruokaa pakasterasiassa taskussa palkkana. Ekalla kerralla kun tehtiin, Noomi oli tosi hieno, teki mainiot seuraamiset (alokasmaisesti ensin hihnassa, sitten hihnatta) ja jaksoi keskittyä hyvin. Toisena päivänä uudelleen sama juttu ei jostain syystä toiminutkaan yhtä hyvin, vaan N alkoi heti vaikuttaa rauhattomalta ja seuraaminen ei tuntunut hyvältä.
Tämän jälkeen ollaan tehty lyhyempiä treenejä ja olen koittanut saada vireen pysymään hyvänä.
Mietin tuota palkattomuustreenisysteemiä, ja keksin uudenlaisen idean testattavaksi. Nyt aion pitää seuraamista treenatessa palkan melkeinpä aina taskussa, niin että naksautan hyvässä kohdassa ja kaivan palkan taskusta Noomille. Näin siis eripituisia pätkiä ja palkattomuustreeniä niin, että lopussa tosi paljon palkkaa. Kaikkein tärkeintä on muistaa koko ajan kiinnittää huomiota siihen, että treenit pysyvät iloisina ja Noomi on innokkaana mukana eikä turhaudu.
Noomin seuraaminen on jotenkin tosi ärsyttävässä vaiheessa. Se meinaa edistää, keulia ja painaa, mutta aina kun ohjatuissa treeneissä yritän esitellä näitä ongelmia kouluttajalle, N seuraa oikein mallikkaasti... En nyt oikein tiedä, pitäisikö vain kunnolla keskeyttää sikailuseuraamiset ja vaatia kunnollista toimintaa. Noomihan siis käsittääkseni OSAA seurata, mutta sillä vain menee överiksi kiihtyessään.
Iltaruuan yhteydessä ollaan tehty Noomin kanssa myös m-i-m kaukoja. I-m on Noomilla melko hyvällä mallilla, välimatkaa pitäisi alkaa lisäämään. M-i on vielä vaiheessa, Noomi kyllä nousee, mutta haluan hioa ponnahduksen nopeammaksi. Käsiavulla onnistuu mainiosti, sitäpä siis häivytellään vähitellen.
Paikallamakuu on Noomilla edelleen vähän rauhaton liike, ohjatuissa treeneissä ottaa häiriötä muista ja katselee ympärilleen. Kuitenkin pysyy maassa, ei koita nousta. Myös liikkeestä seisominen tarvitsee jotain uudenlaista menetelmää, nykyinen ei toimi. Noomi periaatteessa osaa, mutta edelleen ne pikkuaskelet häiritsee.
Tiivistelmä Noomin kanssa treenattavista asioista:
- seuraamisessa ei sallita sikailua, palkka taskuun
- paljon paikallamakuutreeniä
- liikkeestä seisominen...?
Käytin Noomin eläinlääkärillä viikko sitten näyttämässä korvaa, joka on eritellyt ruskeaa möhnää vähän aikaa (toisesta korvasta ei tule mitään). Sieltä löytyi pieni tulehdus, tähän saatiin korvatippoja, joita pitäisi vielä ainakin muutama päivä laittaa. Korva näyttää parantuneen ihan hyvin, ei enää eritä mitään vaikkakin edelleen vähän punoittaa. Samalla reissulla otettiin myös rokotukset.
Perjantai-iltana tokoiltiin Noomin kanssa activella.
Tehtiin aluksi "temppurataa", jossa piti saada koira hyppäämään este, menemään maahan merkin taakse, tuomaan toinen maassaolevista noutokapuloista ja menemään kosketusalustalle ilman että itse juuri liikkui. Noomilla meni tosi hyvin, ainoastaan merkin taa menossa oli alkuun pientä hahmottamisongelmaa, Noomi meinasi koko ajan hakea toisen kapuloista. Lopulta saatiin tämäkin onnistumaan.
Sitten tehtiin pareittain häiriöharjoituksia, Noomi kesti melko hyvin, vähän vilkuili muttei yrittänyt lähteä. Luoksepäästävyydessäkin pysyi hienosti paikallaan, näköjään edistyy tämäkin.
Saatiin vielä neuvoja omavalintaiseen liikkeeseen, valitsin seuraamisen. Noomi seurasi tosi kivasti oikealla paikalla eikä juuri painanut. Toisinaanhan N meinaa edistää (varsinkin jos treeni aloitetaan seuruulla), tähän saatiin myös ihan kivoja neuvoja.
Välillä tehtiin myös lyhyitä paikallamakuita pitkillä välimatkoilla, ei ongelmaa.
Noomi on alkanut vinkua ja ulista activen halliin mentäessä muutaman ensimmäisen minuutin ajan. Siellä taitaa olla vähän liiankin kivaa... Pitää kyllä keksiä jotain tuon hillitsemiseen.
Tänään sitten käväistiin Ramin kanssa päivällä ekaa kertaa agiepiksissä. Ram oli varsin hieno. Omaa ohjaamista en voi kehua, mutta ilmeisesti siitä jotain selkoa sai, kun virheitä ei tullut. Sijoituttiin toiseksi medimölleissä.
Rata oli seuraavanlainen:
Tänä iltana oli myös molempien tokotreenit kas'lla.
Ramin kanssa aloitettiin ruudulla. Ramilla on vielä vaikeuksia havaita ruutua täydeltä matkalta. Kävin näyttämässä siis ruudun lähempää ja tein yhden helpon lähetyksen. Tämän jälkeen R löysi ruutuun ihan merkiltä asti.
Tehtiin myös metskuhyppyä, tein taas tahallisesti vinoja. Ekalla näytti että tulee ohi, autoin käsimerkillä. Muuten muisti mainiosti paluuhypyn vaikka heitin melko pahastikin vinoon.
Sitten ohjattua, ekalla toistolla Rami meinasi varastaa heti oikealle. Otettiin sitten helpotetusti, vein merkille ja siitä oikea, tämä onnistui. Lopuksi vielä merkillelähetyskin mukaan ja hienosti toi.
Noomin treenit alkoivat luoksepäästävyydellä ja paikallamakuulla. Luoksepäästävyys oli hyvä, Noomi oli iloinen (ihme...) mutta takapää pysyi maassa. Paikallamakuu 2min ja matkaa ehkä n. 5m, ihan hyvä. Vähän levoton, katseli kun toisia koiria käytiin palkkaamassa, mutta pysyi kuitenkin hyvin.
Seuraavaksi noutoa. Nyt selvisi syy siihenkin, miksi N ei viimeksi tuonut kapulaa heti, nimittäin sitä ällötti nostaa kapulaa hiekasta (nenä menee hiekkaan!). Tätä kyllä pitää treenata, haluan tulevaisuudessa kyllä kisatakin tuolla hallissa :D Lopulta sain Noomin nostamaan kapulan nopeasti, tästä palkkaus ja jätettiin siihen.
Sitten vielä seuraamista. Otettiin käskytettynä L-muotoinen kaavio, joka sisälsi juoksuosuuden ja pysähtymisiä. Noomi veti tosi kivasti, ei mitään moitteita. Paikka ja kontakti säilyi koko kaavion ajan :) Hieno Nomppis!
Tänä syksynä ilmeisesti tämä blogin päivittely meinaa koko ajan jäädä. Ehkä nyt ryhdistäydyn ja alan kirjoittamaan tarkempia treeniraportteja? Talvi on selkeästi tulossa, tällä viikolla on satanut jo muutamaan otteeseen lunta. Toistaiseksi ei ole jäänyt maahan (onneksi).
Treenit ovat sujuneet melko vaihtelevasti. Välillä meno tuntuu tosi kivalta ja välillä vaan ei.
Noomi on ollut innokkaana ja motivaatio korkealla, mutta ollaan jääty junnaamaan muutamien tekniikkavirheiden kanssa.
Ramilla taas epäkohdat ovat motivaationpuutteessa. Tekniikkavirheitä silläkin riittää, mutta ei mitään ennenkuulumatonta tai yllättävää ole ilmaantunut.
Itse ongelmahan on tietenkin hihnan toinen pää. Viime aikoina treenit ovat olleet turhan yksipuolisia ja suunnittelemattomia. Eli nyt on alettava treenaamaan oikeasti ajatellen mitä tekee, eikä vain tehdä jotain. Ramin kanssa painotetaan siis siihen, että sillä on koko ajan kivaa ja Noomin kanssa korjaillaan suunnitelmallisesti tekniikkavirheitä.
Nyt on sitten myös joulukuulle varattuna ell-aika Noomille sterilointiin ja molempien luustokuviin. :)
Eipäs otettukaan Ramia vielä kotiin. Käytiin siis katsomassa sitä lauantaina Noomin kanssa, ja sen verran Rami kiihtyi ja ulisi ja oli kiinnostunut Noomin takapäästä, että saa viettää vielä viikon poissa kotoa. Näillä näkymin se tulee kotiin sunnuntaina.
Ehdinpäs kuitenkin viettää pienen aktivointihetken Ramin kanssa mummolan pihassa, tehtiin ruutua evl-tyyliin. Ensin ilman merkkiä, lopulta sujui merkiltäkin. Hyvin oli ruutu muistissa.
Huomaa kuitenkin, että Rami on saanut ruokaa "ilmaiseksi" kolme viikkoa (luultavasti enemmänkin kuin normaalisti) ja saanut vapaasti leikkiä leluillaan milloin huvittaa ja muutenkin rajattomasti huomiota. Tekemisestä puuttui se-jokin, kun palkka ei ollut enää entisen lailla arvokas. No, en usko, että tästä tulee ongelmaa kun siirrytään takaisin normaaliin rytmiin Ramin palatessa, ruokaa ei juuri tule ilmaiseksi...
Noomin kanssa käytiin eilen Tarun ja Nitan luona treenaamassa. Noomi teki oikein päteviä seuraamisia ja liikkeestä maahanmenoja. Liikkeestä seisominen meinasi taas valua, koitettiin sitä korjailla.
Päivän ongelmana oli paikallamakuu. Noomi paineistui kamalasti Nitasta, eipä kyllä ole otettukaan juuri rivissä makuuta. Jankattiin sitten monta onnistunutta toistoa Tarun luodessa häiriötä vieressä ja lopulta saatiin ihan onnistuneita pätkiä. Silti jotenkin jäi huono fiilis tästä paikkamakuutreenistä. :(
Tänään sitten käytiin lähikentällä tavoitteena kivailutreenit. Tehtiin ensin seuraamisia ja jääviä, nämä ok. Noomi teki oikein kivalla vireellä. Kentän toiseen päähän tuli muita treenaajia, hyödynnettiin häiriötä ja otettiin helppoja paikkamakuita. Taitaa olla parempi, että pidän palkan kädessä (aiemmin ollut kipossa), N keskittyy näin paremmin. Ensin vahvistelin vähän perusasennosta maahanmenon oikeaa tekniikkaa (meinasi jättää toisen kyynärpään aavistuksen ilmaan). Sitten aivan lyhyitä paikkamakuita, pisimmillään ehkä puolisen minuuttia palkkausten välissä. Tosi hyvin makasi keskittyneen näköisenä. :) Ja loppuun vielä kerran loppuperusasentoon asti, nousi ok.
1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. Valitse kansion neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.
3. Selitä kuva.
4. Lähetä haaste neljälle bloggaavalle kaverillesi.
Kuva on otettu toukokuussa. Kuten tarkkanäköisimmät huomaavat, siinä on Rami ja Noomi jotka juoksevat kohti kameraa. Tai no, Noomi menee keskinopeaa vauhtiaan ja Rami yrittää epätoivoisesti pysyä perässä... :D
Kansion seuraava kuva on paljon hienompi, joten täytynee julkaista sekin.
En haasta ketään erityisesti, kaikki halukkaat saavat haastaa itsensä!
Noomin kanssa on jatkettu tokoilua normaaliin tahtiin juoksuista huolimatta. Noomi ei ole ollenkaan osoittanut minkäänmoista evvk-asennetta, kuten olen joidenkin narttujen kuullut tekevän juoksujen vuoksi. Sen sijaan se on saanut nyt viime aikoina paljon enemmän malttia ja keskittymiskykyä eikä homma tunnu enää aivan sähläämiseltä ;) Hauskaa on kyllä edelleen.
Hauska on myös huomata, ettei Noomi enää ota toisista koirista häiriötä yhtä paljon kuin ennen. Toki se edelleen käyttäytyy ryhmätreeneissä (joissa ei tosin olla pariin viikkoon käyty) eri tavalla kuin yksin treenatessa, eli vetää kierroksia ja kiihtyy. Mutta ainakin viime aikoina kiihtyminen on kuitenkin ollut hallinnan rajoissa.
Nyt juoksujen aikana ei olla päästy treenaamaan koirahäiriöön juurikaan, mutta kiva huomata esimerkiksi pihalla treenatessa, että Noomille on ihan yks hailee montako koiraa pihan ohi kävelee. Se saattaa vilkaista ja todeta, "oho, kappas, lajitoveri", mutta kääntää heti huomionsa takaisin minuun.
Nyt ollaan treeneissä keskitytty kestävyyteen ja puuttuvien palasten kohdilleen hiomiseen.
Seuraaminen alkaa olla siinä määrin teknisesti kasassa, että ollaan voitu tehdä pieniä kestävyysharjoituksia. Tavoitteena on opettaa Noomi kaukopalkalle, eli kentän laidalla ruoka kipossa. Vielä seuraaminen ei kippopalkalla onnistu 100% teknisesti oikein, joten kestävyyttä ollaan treenattu tässä vaiheessa vielä namit kädessä/taskussa. Mitään isoja kaavioita en ole tehnyt, mutta pikkupätkiä sisältäen muutaman käännöksen. Myös juoksuosuutta ollaan nyt treenattu, siinä N meinaa innostua liian korkeassa vireessä ollessaan hyppimään ja tätä on karsittu pois.
Jäävistä maahanmeno on ihan hyvällä mallilla, siihen on saatu nopeuttakin vähän lisää. Nopeampikin se voisi edelleen olla, mutta kelpaa tässä vaiheessa tällaisena. Seisomisen ajattelin vaihtaa toiselle käskylle ja opettaa pysähdyksen paremmaksi. Muutenhan suoritus on ollut kasassa, mutta mua vain häiritsee suunnattomasti ne yksi tai kaksi pientä tepasteluaskelta käskyn jälkeen.
Lopuksi vielä pari kuvaa Ramista Tampereen reissulta, eka kuva kehästä ja toka kehän laidalta. Kiitos kuvista Viiville!
Ikävä jo Ramia, ehkä jo reilun viikon päästä saataisiin se takaisin kotiin... :)
Pikku hörökorva on "saanut" viettää jo viitisen päivää ihan yksikseen. Ainakin melkein.
En ole huomannut Noomissa suurempia muutoksia juoksusta aiheutuen. Nyt se vain nukkuu aamulla pidempään ja on muutenkin ehkä vähän laiskempi. Housujen se on antanut olla jalassa ilman ongelmia, muutenkin ihan helppoa sen kanssa on ollut.
Nyt jo oon ehtinyt tylsistyä! :D Normaalisti on kaksi koiraa treenattavana, nyt vain yksi, jonka kanssa ei voi edes mennä hallille tai ohjattuihin treeneihin! No, ehkä me kestetään tämä muutama viikko... :)
Nyt ollaan tehty muutamana iltana aina pikkujuttuja iltaruuan yhteydessä. Ollaan korjailtu seuraamisen paikkaa (on meinannut valua liian eteen) ja tehty vähän noutoja. Eilen illalla sheippailtiin pitkästä aikaa merkkiä, N oli aivan tohkeissaan. Sheippailin myös hihnan nostamista suuhun, pitäisi tehdä useamminkin muidenkin esineiden kuin noutokapuloiden nostelua.
Lopuksi vielä pari videota tiistailta: seuraaminen ja metallinouto. Metskussa nytkähtää kapulaa heitettäessä ja toimii huolimattomasti kapulalla, mutta vihdoinkin olen tyytyväinen paluuvauhtiin. Seuraaminen näyttää videolla ihan kivalta. Nyt mihin keskitytään on paikan vahvistaminen, jotta päästään ottamaan pidempiä pätkiä kaukopalkalla sekä käännösten kanssa saa olla tarkkana, N on nyt meinannut pudottaa kontaktin hetkeksi varsinkin oikeaan käännöksissä.
Nuorten suomenmestaruudet lähestyy. Ja tuntuu lähinnä siltä, että liikkeet alkaa hajota käsiin. Ruutu on välillä ollut hukassa. Kaikki liikkeet teoriassa voisivat onnistua, mutta vähän huteralla pohjalla osa kyllä kieltämättä on. Mulla ei kovin suuria odotuksia ole tuloksesta, tehdään mitä osataan(viitsitään) ja kahtellaan miten käy.
Rami on tehnyt hommia pääasiassa ihan hyvällä fiiliksellä viime aikoina.
Rami on myös agiliitänyt ihan vähäsen ihan hyvällä menestyksellä. Katsotaan jos vaikka lokakuussa menisi epävirallisiin kisoihin. Agilityihinkin päästään keskittymään paremmin, kunhan saadaan tuo tokokoe alta pois.
Noomi ei ole edelleenkään aloittanut juoksuja, joten ollaan päästy jatkamaan tokokurssia Active Dogilla.
Noomilla on myös ollut tekemisessä huikea into ja se onkin keskittynyt jo lähes normaalin tasoisesti häiriöstä huolimatta. Edelleen se kerää kierroksia muista koirista ja on tavallista sinkoilevampi, mutta tämä nyt ei suuresti haittaa. Tänään se näkyi lähinnä luoksetulon ennakoimisena (ilman käskyä) normaalipomppimisten lisäksi. Noomi on kuitenkin oppinut hillitsemään itseään huomattavasti: tänään se ei enää kiihtynyt muiden luoksetuloista läheskään yhtä paljon, kuin aiemmilla kerroilla.
Ollaan saatu myös tosi kivoja vinkkejä liikkeisiin ja tehty uusiakin harjoituksia. Suurin osa jutuista on meille jo tuttuja, mutta kaikessa on toki parantamisen varaa. Ollaan käyty kurssia jo neljä kertaa, vielä olisi kaksi jäljellä. Toivottavasti juoksuja ei ilmaannu vielä pariin viikkoon.
Noomihan täyttää siis ens viikolla jo 10kk! Hui kamala, senhän voisi viedä jo tokokokeeseen :D Noh, ei se ehkä ihan vielä ole valmis.
Nyt on sitten loma ohi ja arki alkanut, jippii. Mulla on ekassa jaksossa niin pitkiä koulupäiviä, että saa nähdä kuinka paljon ehditään treenata :D
Noomi ei ole vieläkään aloittanut juoksua, eikä mikään vaikuta siltä, että se olisi alkamassa. Rami on ollut jo pidempään, yli kuukauden, vähän kiinnostuneempi Noomista, mutta kiinnostus tuntuu vain vähenevän koko ajan. Ehkä Noomi on vain alkanut haista nartulta (eikä enää pennulta) tai sitten se tekee juoksua, mutta Rami on vain ottanut opikseen kun olen kieltänyt haistelut.
Kiitokset kuvasta Saralle!
Viime keskiviikkona Noomi jatkoi tokokurssia Active Dogilla, oli tosi mukavaa taas! Saatiin paljon hyviä vinkkejäkin. Kurssilla Noomi tuntuu vetävän itsensä ainakin kolminkertaisille kierroksille normaaliin verrattuna (Noomin normaali treenivirekin on jo ihan tarpeeksi korkea... :)) ja tämän myötä ilmenee uusia "ongelmia".
Noomi nimittäin piippaa, kun mitään ei tehdä, ja kun jotain tehdään, tekee vähän liikaakin! Eli tämä yliyrittäminen näkyy esimerkiksi seuraamisessa hillittömänä nojaamisena ja painamisena sekä muutenkin yleisesti kaikenmoisena pomppimisena. Nyt tokalla kerralla oli jo vähän helpompaa, kuin viimeksi, koska olin osannut varautua ja pyrin rauhoittelemaan Noomia silittelemällä aina välillä. Muutenkin toimin itse paljon normaalia rauhallisemmilla eleillä.
Tokalla kurssikerralla tehtiin vähän seuraamisjuttuja, maahanmenoa, paikallaoloa ja luoksetuloa. Seuraamisissa N ei painanut yhtä pahasti, kuin ekalla kerralla, mutta viilaamista edelleen löytyy. Maahanmeno saisi olla nopeampi, siihen saatiinkin muutamia kivoja vinkkejä ja niitä ollaankin jo vähän kokeiltu käytännössä. Paikalla istumiset sujuivat hyvin, Noomi napottaa paikallaan tosi pätevästi.
Luoksetulo tehtiin vauhtiluoksarina niin, että ohjaaja piti koiraa hihnasta. Noomi oli vetänyt itsensä aivan järkyttävän kiihdyksiin muiden luoksetuloja katsellessa, että kun lähdin siitä poispäin, se aloitti kauhean huudon... :D Ja kun pääsi tulemaan, tulikin "hieman" vauhdilla.
Lopuksi saatiin treenata jotain hauskaa temppua, jotta treenit ei kävisi puurtamiseksi. Me tehtiin kierimistä, tämä sujui tosi hyvin käsiavulla. Nyt ollaan jo vähän häivytelty käsiapua pienemmäksi :)
Ramin kanssa olen treenannut hävettävän vähän. Tähän tulee muutos huomenna! Rami on tehnyt lähinnä pikkujuttuja, liikkeestä istuminen alkaa olla varma ja kaukotkin jo menettelee. Tänään sain inspiksen treenata Raminkin kanssa kierimistä, ja kappas miten taitava se olikin, ei tarvittu kuin pari käsiavulla tehtyä kiepautusta ja sitten menikin jo ihan pienestä käsimerkistä!
Eilen Rami kävi agilitytreeneissä, oli pitkästä aikaa tosi kivat treenit! Rami on parilla viime kerralla palannut vanhaan tuttuun tapaansa, eli haisteluun. Tällä kertaa intoa riitti kivasti ja tehtiin ihan onnistuneitakin radanpätkiä! Mulla oli välillä jopa vaikeuksia pysyä perässä.
Treenailtu ollaan varsin vaihtelevasti. Keskiviikkona Noomi aloitti tokokurssin Active Dogilla, vaikutti tosi kivalta :) Toivotaan, että juoksuja ei näkyisi vielä hetkeen, jotta saataisiin jatkaa kurssia. Ekalla kurssikerralla tehtiin lähinnä meille jo tuttuja juttuja, kuitenkin kaikessa on vielä korjaamista. Toivottavasti saadaan lisää hyviä vinkkejä seuraavilla kerroilla.
Ramikin on treenannut - ja alkaa näyttää jo paremmalta. Nuorten SM-kisoihin siis ollaan menossa (voittajaluokkaan), siihen on tasan neljä viikkoa. Ehtii vielä treenata. Tällä hetkellä kaikkien liikkeiden pitäisi olla kutakuinkin kasassa, osa paremmin ja osa vähän heikompia. Voisin kuitenkin olettaa, että syyskuussa olisi jo vähän siedettävämmät lämpötilat.
Noomin 9kk-poseeraus. Sain Noomin nypittyäkin kuun vaihteessa. Minusta on alkanut näyttää, että Noomi nostaa korvansa kohta kokonaan pystyyn :D Se pitää niitä pystyssä melkein koko ajan.
Torstaista eiliseen oltiin Noomin kanssa vielä viimeisellä kesälomareissulla, Saran luona Rovaniemellä. Oli varsin mukavaa, tuli treenailtua ja lenkkeiltyä. Noomi oli jo rauhallisempi junassakin, ehkä sekin vielä oppii yhtä rauhalliseksi junailijaksi kuin Rami.
Loma on tosiaan lopussa. Positiivisinta ehkä, että syksyn tullessa tulevat myös kivemmat treenisäät.
Eilen videoitiin Noomin treenailua vähän. Tässä luoksetulo ja liikkeestä seisominen ja tässä nouto. Noutoon olen nyt taas ihan tyytyväinen. Noomilla oli aika pitkään päällä vaihe, jossa nouto onnistui vain joka toisella treenikerralla. Siis oikeasti, joka toisella treenillä Noomi teki huippunoudon vauhdilla ja hienolla palautuksella eikä tietoakaan epävarmuudesta, joka toinen taas oli paineistuminen ja kapulan pudottelutreeni. Nyt luullakseni ollaan päästy kys. vaiheesta ohi, sillä ollaan tehty jo ainakin neljä noutotreenikertaa ilman paineistumista. :)
Luoksetulossa edelleen törmätään ilman käsiapua, pyrin nyt opettamaan että kiepsahtaa vähän hillitymmin. Noomilla kun on tapana hypätä ensin melkein syliin ja sitten kiepauttaa takapäänsä sivulle... Liikkeestä seisomisesta pitäisi pikkuhiljaa oikeasti häivyttää se vartaloapu, sitä on niin kauan jankattu apujen kanssa. Tänään tein takapalkalla pari ilman apuja, ja oli aika napakoita. Pitää siis hyödyntää tätä.
Seuraaminen on mennyt huimasti eteenpäin parin viikon aikana. Noomi osaa nyt seurata melko hyvin säilyttäen oikean paikan ja tiiviyden ilman namin tuijottamista.
Tänään käytiin taas pitkästä aikaa Noomin kanssa hallilla treenaamassa agijuttuja. Tehtiin putkea ja siivekkeiden kiertoja. Noomi oli tosi innoissaan, repi lelua ja välillä vähän hihaakin... Tehtiin myös puomin alastuloa hihnassa niin että nostan puomille. Tosi hienosti oli muistissa, vaikkei oltu pitkään aikaan tehty. Noomi pysähtyy oikeaan asentoon hyvin, nyt vain pitäisi pikkuhiljaa kokeilla itse jäädä jälkeen tai mennä edellä.
Rami on ahkeroinut voittajaluokan liikkeiden parissa. Alkaa näyttää jo aika kivalta. Keskiviikkona Anniina käskytti meille kaikki liikkeet (paitsi paikkamakuu ja hyppynouto) kokeenomaisesti ja mulla oli pateepalkka kentän laidalla odottamassa. Videollakin on liikkeitä.
Aloitettiin seuraamisella. Minusta ihan ok:n tuntuista, ottaa liikaa väljyyttä käännöksissä ja muutenkin kärsii kokonaisuus kuumuudesta. Mutta olisin oikein tyytyväinen tuollaiseen kokeessa. Video.
Sitten liikkeestä istuminen. Ekalla sekoitti seisomiseen, otin uudelleen ja se hyvä. Kuten näkyy, vartaloapu edelleen käytössä. Video onnistuneesta.
Luoksetulo, aika järkyttävä sanoisinko :D Stopit valuuuu, varsinkin seisominen. Tätä on viilattava vielä. Video.
Ruutu. Tähän olen tyytyväinen. Ruudussa ollessaan Rami seisahtui hetkeksi huomattuaan Staran kentän laidalla odottamassa, kuitenkin mihinkään ei tarvittu kaksoiskäskyjä. Seuraamaantulokin aika hyvä, ainakin siihen nähden kuinka vähän sitä ollaan treenattu. Video.
Tässä välissä otettiin hyppynoudon tilalta tasamaanouto puisella, tästä ei videota. Hitaahko palautus ja törkeää kapulankäsittelyä perusasennossa...
Metalli. Muuten mainio, mutta palautusvauhtia kaivataan. Johtunee vireen laskemisesta, kun oltiin jo tehty monta liikettä palkatta. Video.
Tunnari. Lähti kapuloille vasta kolmannella käskyllä, hämääntyi varmaan minun kääntyilystä, mitä ei olla paljon otettu. Eikä olla kovin monesti myöskään treenattu aivan koematkalla. Mutta pääasia että oma löytyi. Palautus tässäkin hidas, täytyy keskittyä jatkossa vauhtiin. Tuskin kuitenkaan kokonaan johtuu palkattomuudesta, teki Rami nopean noudon avoimen kokeessakin vaikka oli ollut pitkään palkatta. Video alkaa vasta Ramin ollessa haistelemassa kapuloita :D
Kaukoissa en tehnyt kuin m-s-m-i-m, kaikki vaihdot ei ole vielä valmiita pitkällä matkalla. Nämä ihan ok, istumisesta maahan taisi liikkua pari senttiä taaksepäin, mutta minua ei haittaa taakseliikkumiset! :D Video.
Tämän jälkeen palkalle vapautus.
Tänäänkin käytiin kentällä, otettiin seuraamista kaukopalkalla, vaihtelevan pitkiä. Ihan mukavia oli, alussa vähän löysää, korjasin. Otettiin myös ruutua, niin että siirsin pari kertaa paikkaa. Ensin meinasi taaas tarjota merkkiä, mutta sain palkattua oikeasta. Viimeisen kerran kun siirsin, meni heti oikein. Ruudun yhteydessä on myös aika kätevä treenata paikallamakuuta. :D Laitan Ramin makaamaan nenä poispäin minusta, kun meen laittamaan tötsät. Sehän ei siis voi nähdä mua, kun pään pitää olla maassa eteenpäin suunnattuna! Ja samalla hyvä ruututreeni, kun sen pitää katseella käskystä etsiä ruutu ilman että on nähnyt sen rakentamista.
Tehtiin myös parit luoksetulon stopit, ihan ok, vaikkei niin terävät kuin haluaisin.
Noomi oli keskiviikkoiltana taas häiriötreeneissä yliopistolla, oli hauskaa. Aluksi taas toiset koirat kiinnostivat, naksuttelin vaan hetken kontaktista.
Saatiin tosi hienoa seuraamista, käännöksetkin kivat. Parit liikkeestä seisomiset myös ja ok, tosin edelleen melko iso vartaloapu. Sitten Paula avusti meille luoksepäästävyyttä, tämä on Noomille haastava liike! Sen pitäisi malttaa istua rauhassa kun vieras ihminen tulee koskemaan. Ja kaikkein kivointahan toki olisi hypätä sen tyypin syliin ja antaa pusuja :) Pidin hihnaa aika tiukalla, että ei pääse hyppäämään ja koko ajan nakkia naamaan kun Paula ensin käveli vain läheltä ohi. Hyvin pysyi tämän. Sitten Paula lähestyi suoraan edestä ja tässä pari kertaa Noomi meinasi lähteä pusuttelemaan. Lopuksi saatiin kuitenkin onnistunut koskeminen! Huippua.
Vielä lopuksi pyysin Paulaa avustamaan meille luoksetuloja pitkältä matkalta, niin että Paula piti Noomia pannasta ja minä juoksin pois. Sitten kutsu ja tulihan se ja _vauhdilla_. Muutama toisto näitä, aina yhtä iloisesti tulee ihan täysiä. En ottanut perusasentoon tai mitään vaan palkkasin vauhdista.
Eilen käytiin Noomin kanssa kasvattajalla ja Noomilla oli tosi hauskaa, se sai leikkiä Poju-veljensä kanssa. :) Lapsilla on hieman kokoeroa:
Tänään molemmat koirat pääsivät treenaamaan. Iltapäivällä mentiin Anniinan ja Staran kanssa hallille treenaamaan agilityä, mulla siis Rami mukana. Otettiin lähinnä irtoamisia ja kontakteja erikseen. Mentiin hyppysuoraa ja putkea, Rami alkaa jo irtoamaan ihan hyvin. Kontaktit oli vähän tahmeat, pitäisi treenailla niitä useammin.
Kepitkin otettiin pariin otteeseen, ja ai kun ihana vauhti! :D
Agiliitämisten jälkeen otettiin vielä paikkamakuut, koirat sisälle halliin ja ihmiset ulos näkösuojaan. Oli melko kuuma, ja tiedossa että pää saattaa nousta sen vuoksi. Nousihan se toki... Jossain kolmen minuutin paikkeilla (Anniina tarkkaili jostain raosta). Menin kieltämään ja laitoin takaisin maahan. Nyt uusi neljä minuuttia ja pysyi kuulemma samassa asennossa koko ajan, hyvä. Kai se on ihan hyvä että välillä tulee näitä joissa joutuu kieltämään, niin muistaa ainakin mitä siellä saa ja mitä ei saa tehdä. Rami on siitä hyvä, että sitä voi kieltää rumastikin, eikä se ota siitä nokkiinsa tämmöisessä varmassa liikkeessä. Uudempien liikkeiden kanssa saa olla varovaisempi, näissä lievätkin hermostumiset aiheuttaa paineistumisen ja takapakkia.
Jäähdyttelylenkillä vietiin koirat uimaan, kastuttiin myös aika kivasti kun alkoi sataa kaatamalla.
Sitten kävin vaihtamassa koiraa ja pian suunnattiin yliopiston nurtsille tokoilemaan. Noomi saakin nyt käydä ahkeraan häiriötreeneissä, se kun vielä meinaa ottaa häiriötä muista koirista. Nyt oli aika kivasti kuulolla, teki tosi nättiä seuraamista ja jäävät pariin otteeseen. Myös noutoa vähän naksuttelin Anniinan kapulalla, hienosti innolla toi monta kertaa kapulan perusasentoon asti. :) Paikalle oli tuotu myös hyppyeste, sitäkin käytiin pari kertaa kokeilemassa. Noomi osaa aikalailla hypyn jo, ollaan treenattu omalla lautakyhelmällä. Hienosti osasi yhdistää toisenlaiseenkin esteeseen, ekan kerran tosin avustin kädellä, jottei menisi liian vaikeaksi.
Noomin kanssa aloitetaan ensi kuun alussa tokokurssi Active Dogilla, odotan innolla! Pitää vain toivoa, ettei neiti aloita juoksua kesken kurssin (mikä voi olla aika todennäköistä kyllä), mutta onneksi saadaan sentään rahat takaisin kerroilta, joille ei ehkä juoksun takia päästä. Minulla ei ole aiempaa kokemusta juoksuisista nartuista, mutta Noomi on käyttäytynyt viime päivinä välillä aika oudosti (ottanut painetta mitä ihmeellisimmistä asioista, lakannut osaamasta joitain asioita, mitkä ovat olleet itsestäänselvyyksiä jne.). Voisivatko olla merkkejä alkavasta juoksusta? Toinen ehkä selkeämpi merkki voisi olla se, että Rami on alkanut selkeästi enemmän kiinnostumaan Noomin peräpäästä. Ei se sitä ahdistele, kun olen kieltänyt, mutta selvästi kiinnostaisi.
Viime päivityksen jälkeen ei olla paljoa tehty. Treenattu ollaan jonkin verran ja saatu aikaan sekä takapakkia, että onnistumisia. Viime lauantaina käytiin Noomin kanssa turisteilemassa Oulu KV -näyttelyssä, oli ihan mukavaa kuumuudesta huolimatta. Lenkkeily on jotenkin jäänyt vähemmäksi tässä kuumuudessa, pidemmät lenkit sijoittuvatkin usein myöhäisempään ajankohtaan. Päiväsaikaan ollaan käyty ahkerasti uimassa, kivaa kun molemmat tykkää.
Olen vähän myös siistinyt molempia koiria, Noomilta vähän päätä ja kaulaa. Ramilta vähän enemmänkin, ajelin siltä ajeltavat kohdat ja siistin päätä. Nypin myös mahakarvat taas pois.
Ramin tokoista sen verran, että eniten treenin alla ovat olleet edelleen ruutu ja kaukot. Ruutu näytti yhdessä vaiheessa erittäin valoisalta, mutta onnistuin sekoittamaan pikkumiehen pään treenaamalla merkkiä (tosin ihan erinäköisellä tötsällä) ja jouduttiin helpottamaan ruutuharjoituksia taas, kun Rami alkoi tarjoamaan etumerkkien takana seisoskelua.
Kaukoissa on vielä työtä, vaikka on niissäkin jo jotain edistymistä havaittavissa. S-m -vaihdossa tuli yllättäen takapakkia, sitä ollaan nyt korjailtu. Eilen testailin kaukoja pidemmältä matkalta (ainakin 10m) ja toimii samalla tavalla kuin sieltä viidestä metristä. Jotain vaihtoa pitäisi kyllä korjailla, sillä Rami tulee eteenpäin. Luulisin että eteneminen tapahtuu i-s -vaihdossa. Se on jotenkin epälooginen, muissa vaihdoissa pitäisi pysyä paikoillaan ja sitten tuossa tulee väkisin eteenpäin. Ehkä opetan sille sittenkin alkuperäisen suunnitelman mukaan, että pidetään etutassut paikoillaan.
Luoksetuloja ollaan tehty jonkin verran ruututreenien yhteydessä, (seisomaan pysäytyksiä) ja ne ovat olleet yllättävän hienoja. Rami innostuu ruututreenissä ja on aika vauhdikas, mutta silti reagoi käsimerkkiin tosi hienosti. Ehkä tätäkin saadaan vaivihkaa paranneltua. Maahanmenopysäytys on riittävän hyvä, Rami ei syöksy suoraan maahan vaan ensin vähän hidastaa ja sitten lösähtää, mutta jotenkin en usko että syöksymaahanmeno on mahdollista opettaa Ramille kovinkaan helposti...
Noomikin on vähän treenaillut, iltaruualla jotain pientä aina. Peruuttaminen on tällä hetkellä in, Noomi tarjoilee sitä jatkuvasti. Ollaan hiottu luoksetulon törmäystä ja opeteltiinpa alo-hyppykin yhtenä iltana. Ei tarvittu montaa toistoa, Noomi oppii niin nopsaan. Liikkeestä seisomisessa näkyy edistystä, ainakin eilisen treenin perusteella. Noomi pysähtyi tosi hienosti ilman vartaloapujakin jo.
Tänään päivällä lähdettiin Noomin kanssa keskustaan, siellä tavattiin Taru ja Neo ja mentiin torinrantaan istuskelemaan mansikoiden kera. Noomi osasi nyt rauhoittua ihan hyvin, vähän piti kyttäillä sorsia ja sellaista. Kyllä me vähän kokeiltiin tehdä myös tokoa ja temppuja, kun oli vieras paikka ja häiriötä, niin piti käyttää tilanne hyväksi. Hienosti Noomi kuunteli. Käytiin myös eläinkaupassa, matkalla myös hieman kastuttiin.
Illalla sitten treenasin Ramin kanssa pitkästä aikaa kunnolla.
Ensin ruutua, kosketusalusta ruudussa ensimmäiset kaksi toistoa, sitten otin pois. Eka lähetys oli vähän hapuileva, ei mennyt suoraan alustalle, vaan kävi nuuhkaisemassa oikeanpuoleista etumerkkiä. Löysi kuitenkin alustan ilman apuja, siitä palkka. Tokalla toistolla meni lujaa ja suoraan keskelle, annoin seisomiskäskyn ja hyvin pysähtyi. Sitten kävin ottamassa alustan pois ja muutama toisto lisää, oikein hienoja! Ei mitään epävarmuutta, vaikka alusta oli poissa ja meni aivan perälle asti. Jes, ehkä tämä saadaankin kuntoon.
Sitten hyppynoutoa piiitkästä aikaa. Ekalla toistolla kiersi esteen... En palkannut ja tokalla muisti paremmin. Sitten tein tahallisesti vinoja heittoja, hyvin muisti hypätä myös paluuhypyn.
Vähän kaukoja, tällä kertaa ilman takapalkkaa. Takapalkalla eteneminen on vähäistä, mutta varsinkin seisomisvaihdot meinaa tulla ilman sitä eteenpäin reilustikin. Otin eka vain muutamasta metristä muistutteluja, hienosti teki. Sitten pystyin ottamaan jo pidemmältä matkalta, en ole varma oliko kuitenkaan ihan 10m. M-s pidemmältäkin matkalta hieno, samoin m-i ja i-m. S-m meinasi edelleen tulla eteenpäin, sitä otettiin sitten vielä lähempää, jotta saatiin onnistunut.
Eilen oli tarkoitus tehdä Ramille tunnaria, mutta koska oli aivan järkyttävän kuuma, tein vain yhden toiston. Oma kapula keskellä, hienosti toi. Palautus laiska, mutta en viitsinyt alkaa viilaamaan.
Tänään sitten otin yhdellä tunnarikapulalla palautustreeniä, pyysin noutamaan tunnarikäskyllä eli "missä", hienosti Rami sitten haisteli kapulaa hetken ennen tuomista. :D Vähän meinaa kapula liikkua suussa, saatiin kuitenkin pari ihan hyvää palautusta.
Viilasin myös vähän maasta sivulletuloa, joka on päässyt taas laiskistumaan. Lopulta ihan hyvä, toivottavasti pysyy.
Noomi on treenaillut noutoa, sekä hyvällä että vähemmän hyvällä menestyksellä. Tekniikka on kutakuinkin hallussa, mutta tähän kaivattaisiin vielä sitä noomimaista intoa ja vauhtia (ja sähellystä)! Noomi paineistuu noutamisessa ja liikkeestä tulee vähän vaisuhko. Alussa painittiin liian pureskelun kanssa, nyt pureskelua ei juuri ole, mutta ote saisi olla parempi. Myös metallisen nouto sujuu Noomilla.
Ramp täyttää tänään jo 3 vuotta! Synttäreitä juhlittiin pitkällä lenkillä ja tempputuokiolla :) Isompia treenejä ei Ramille viitsi näin kuumalla säällä tehdä, se tuntuu vetävän magneetin lailla kaiken kuumuuden mustaan turkkiinsa...
Jotenkin olen laiskistunut blogin kirjoittamisen kanssa, enkä ole jaksanut kirjata ylös viime aikojen treeneistä paljoa. Tässäpä pieni tiivistelmä parin viime viikon jutuista.
Rami on treenannut vähän voittajaluokan juttuja, kaukojen tekniikkaa ja ruutua lähinnä. Kaukot alkaa olla ihan ok, ei se läheskään paikoillaan pysy, aina etenee jonkun 20cm, mutta riittää minulle nyt ainakin tässä vaiheessa. Ollaan tehty takapalkalla, ja voisin sanoa jopa että olen melko tyytyväinen. M-s ja s-m -vaihdot alkaa olla tosi hienot, pysyy paikoillaan eikä tepastele. Istu-seiso ja seiso-istu on ihan ok, vaikkakin nämä on ne vaihdot missä se mahdollinen eteneminen tulee. Maasta istumiset ja takaisin menee ihan normaalin hyvin. Vielä ei olla juuri otettu kisamatkalla, lähinnä sellaisella keittiöstä-olohuoneeseen -matkalla.
Rami on treenannut nyt enemmän agilityjuttuja, ollaan käyty monena päivänä hallilla ottamassa kontakteja ja pieniä radanpätkiä. Se alkaa olla ihan pätevä, vaikkei mikään supernopsa olekaan.
Noomi on tehnyt tokojuttuja, seuraaminen alkaa olla ihan kivanoloista. Osaa hakea paikan vaikka palkka olisi kaukopalkkana kupissa tai oikeassa kädessä. Jäävät jumittavat aikalailla samoissa, maahanmeno sellainen keskivertonopea (tiedän että se pääsee nopeamminkin), seisominen vartaloavun kanssa pääasiassa ihan hyvä. Luoksetulon pomppua ollaan hiottu pois ja sitä esiintyykin paljon harvemmin. Enää se ei ainakaan juokse ohi, vaan tajuaa vähän hidastaa vauhtiaan...
Myös Noomi on päässyt pari kertaa hallille kokeilemaan agijuttuja. Tehtiin samanlaisia harjoituksia, kuin pentukurssilla alkukeväällä, Noomi oli aivan superhieno! Se tuntuu ihan sairaan nopealta, kun Rami on vähän hitaanpuoleinen. Muutamia kertoja siis hyppy-putki-hyppy -sarjaa (rimat maassa) ja se lukee tosi hyvin ohjausta. Pari kertaa meinasin jäädä jälkeen. Anniina oli avustamassa palkan kanssa, kiitokset sinne. Muutaman kerran tehtiin myös puomin alastulokontaktia, nostin Noomin puomille. Tosi kivasti tajuaa jättää takajalat kontaktille, kun tätä ollaan treenattu temppuna. :)
Noomi täytti tänään 8kk, luvassa on jonkinlainen seisomiskuva luultavasti jossain vaiheessa. Myös Rami viettää synttäreitä tällä viikolla.
Lopuksi vielä Julian ottamia treenikuvia Noomista viime viikolta. Kiitokset!
Sunnuntai-aamuna hypättiin Noomin kanssa junaan kohti Turkua. Seitsemän tuntia junassa meni aika nopeasti, Noomi käyttäytyi pääosin ihan hyvin, ensimmäisen tunnin se oli rauhaton ja vilkuili ympärilleen, sitten rauhoittui makoilemaan. Tampereella vaihto, ei ollut ongelmia.
Turussa meitä oli vastassa Julia, jatkettiin matkaa autolla Uuteenkaupunkiin. Siellä oltiin sitten torstaihin, tosin meidän olisi pitänyt palata jo keskiviikkona (onnettomuuden takia juna ei kulkenutkaan).
Noomi ja Nasu eivät paljon toisistaan välittäneet, ihan sovussa olivat. Noomilla oli kivaa, joka päivä käytiin juoksentelemassa ja uimassa. Noomi paljastuikin aika vesipedoksi, uiskenteli ihan onnessaan keppien perässä syvällekin. Ja Noomi osaa uida, Rami räpiköi aina kamalasti eikä meinaa pysyä pinnalla, Noomin uiminen on vaivattoman näköistä ja nopeaa, pysyy helposti pinnalla ja peräpää ei uppoa.
Käytiin pari kertaa myös kentällä ottamassa tokoa, ekalla kerralla oli sen verran kuuma, että Noop oli vähän lötkön tuntuinen. Teki kuitenkin ihan hyvin, ei vain ollut ihan parhaassa vireessä. Seuraavana päivänä, kun käytiin illalla ja oli vähän viileämpää jo, Noomi oli heti paljon paremmin mukana. Seuraamiset alkaa tuntua jo tosi kivoilta, käännöksetkin ihan kivat. Jättäviäkin otettiin parit, maahanmenot on jo paljon nopeampia. Seisominen sujui pari kertaa tosi hienosti ilman vartaloapujakin.
Paluumatkalla ei jouduttu istumaan junassa seitsemää tuntia, päästiin Julian perheen kyydillä Seinäjoelle, minne he menivät viettämään juhannusta. Junamatka olikin paljon rauhallisempi, Noomi makoili alusta asti. Vaunussa oli myös muutama kissa ja koira. Koirat olivat pelottavia, niiden ohi ei olisi uskaltanut kulkea, kissa oli outo kun se naukui. Noomia kävi myös silittämässä samassa vaunussa istunut lapsi (n. 5v?), Noomi otti ihmeen rauhallisesti, normaalisti innostuu lapsista paljon enemmän...
Ramilla olikin ollut siis melkein viikon tauko kaikista treeneistä, joten tänään se pääsikin vähän aksaamaan. Koska lämpötila on +26 astetta, otettiin vain ihan pieniä radanpätkiä. Ei kovin nopea ollut, mutta teki kuitenkin hyvin mitä käskettiin. Harkitsen, veisinkö sen ensi viikolla mölliagilityyn...
Noomi teki tänään päiväruualla noutoa, muuten se on saanut levätä tänään.
Treenit on jääneet vähän vähemmälle viime päivinä, pari kertaa ollaan käyty hallilla ottamassa jotain pieniä agijuttuja. Ramin kanssa oltiinkin perjantaina ekaa kertaa ohjatuissa agilitytreeneissä tälle kesälle. Menivät tosi hyvin kuumuudesta huolimatta, saatiin kivoja neuvoja kontakteihin ja niitä käytiinkin tänään vähän hiomassa.
Lauantaina saatiinkin sitten vieraita etelästä, Henna ja Milo tulivat Helsingistä tänne. Vietettiin mukava, vähän sateinen (paistoi aurinkokin välillä) maalaisviikonloppu. Ramilla ja Milolla oli vähän erimielisyyksiä välillä, mutta pääasiassa miehet kuitenkin ignoorasivat toisensa hyvin. Noomia vähän jänskätti Milo, mutta lopulta yritti jo haastaa leikkiinkin.
Ramilla ja Noomilla oli ainakin rentouttavaa, kun saivat olla lähes hihnattomasti koko viikonlopun.
Ramin kanssa pitkästä aikaa jotain kunnollista treeniä aamupäivällä, lähdettiin koulun kentälle. Alkuun tunnari x2, aika näppärä. Eka jostain viidestä metristä, oma toinen vasemmalta (laitoin tahallaan vaikean, kun yleensä aloittaa haistelun oikeasta reunasta). Hyvin haisteli läpi kaikki, vähän ehkä saattoi suu aueta keskimmäisen kapulan kohdalla. Hyvä vauhti myös palautuksessa, tosin puree kapulaa vähän. Toka toisto n. kymmenestä metristä, koematka siis. Tää oli tosi hieno, ei juuri moitteita. Oma keskimmäisenä, hyvin haistoi kaikki läpi ja nappasi oman, laukalla sivulle ja vähän pureskelua taas.
Sitten metsku, talvella tässä oli vähän ällöilyä, nyt oli oikein hyvä. Ei edes pureskellut. Ja laukalla kumpaankin suuntaan, mainiota.
Sitten ruutu. Olen aloittamassa uutta tyyliä tähän. Vien namialustan ruudun taakse, pari metriä suoraan taakse. Alkuun näytän Ramille, kuinka vien sen. Lähetyksiä kaukaa ruudun läpi suoraan alustalle. Tässä vaiheessa vielä tietää alustan olemassaolon, pikkuhiljaa en enää näytä kuinka vien alustan > joutuu katsomaan ruutumerkkejä nähdäkseen minne pitää mennä. Tehdään alkuun paljon toistoja niin, että juoksee vain syömään namin. Sitten, kun osaa varmasti hakea merkit ja juosta niitä kohti, aletaan ottamaan pysäytyksiä. Alkuun vaikka niin, että 5 toistoa per treeni, joista 1 ilman namikuppia (pysäytyksellä). Harjoitellaan pysäytyksiä myös erikseen, esim. lähetän treeneissä repulle ja pysäytänkin kesken matkan (toimi hienosti tänään). Suunnitelma olisi siis tällainen, tänään otettiin muutama toisto namikupille. Se juoksee kovaa.
Pariin kertaan otettiin myös liikkeestä istuminen. Alkuun meinasi jäädä seisomaan, sitten muistutin pienellä vartaloavulla ja taas muistettiin. Pitää häivytellä kunnolla tuo vartaloapu ja saa luvan kuunnella käskyä.
Alkuviikosta Noomi täytti jo 7 kuukautta. Aika on kulunut nopsaan.
Iltapäivällä mentiin Noomin kanssa käymään Anniinan ja Staran luona. Käveltiin haukkikselle treenaamaan. Anniinalla oli myös hoidossa Dumle-berni, joka tykkäsi Noomista vähän liikaakin ehkä. Noomikin tykkäsi, kenestäpä ei, vaikka välillä vähän alkoi epäilyttää.
Anniina kuvasi Noomin tokoilua vähän videollekin, saa jotain täälläkin julkaistua. Harvemmin tulee Noomin treenailuista kirjoiteltua, ei me niin paljoa vielä olla tehty :D
Kuten videolla näkyy, Noomi osaa vähän seuraamista ja jäävien alkeita. Seuraaminen on nyt ihan hyvällä mallilla, vielä pitää saada vähän apua ja tuijottaa kättä suoran pätkän seuruussa. Pienemmät pätkät, askelsiirtymät, sujuvat ihan hyvin ilman nameja käsissä. Liikkeestä seisomiseen Noomi tarvitsee vielä käsiavun, kosketan vasemmalla kädellä sen nenää nopeasti :D Tämä aloitettiin niin, että työnsin namia naamaan samalla kun sanoin käskyn, jolloin tietysti pysähtyi syömään. Liikkeestä maahanmeno on aika hakusessa vielä. Vartaloapu (kumartuminen) on vielä käytössä, ja Noomilla tulee parin sekunnin viive käskyn jälkeen, ennen kuin hoksaa mitä pitikään tehdä. Luoksetulo on aika hauska, vauhtia ainakin riittää.. Pompputörmäystä pitää alkaa rajoittamaan namilla ohjaamisella.
Lopuksi vielä 7kk-pönötyskuva Noopista. Se on epätarkkojen mittauksien mukaan n. 46cm korkea ja painaa n. 10,5 kg.
Käytin Noomin lääkärissä keskiviikkona. Lääkäri ei tiennyt, mistä nenän värin muuttuminen johtuu, mutta sanoi, ettei usko sen olevan mitään vakavampaa. Neuvoi rasvaamaan nenua nyt, kun se on kuiva. Nenä on mennyt paremmaksi, ei läheskään niin kuiva enää.
Ramin kanssa ollaan tehty vielä viime hetken viilailuja muutamissa liikkeissä. Olen itse ulkomailla ensi viikon keskiviikosta sunnuntaihin - mikä voi olla ihan hyväkin toisaalta, en voi treenata liikaa koetta edeltävällä viikolla. Tänä iltana muistuttelin tunnaria pihalla. Sitä ei oltu otettu moneen kuukauteen, joten idea alkuun ihan hukassa. Nappaili ensin ihan randomilla mitä sattuun, sanoin vain ei ja pyysin etsimään uudelleen. Palkkasin kun löysi oman. Muutama toisto, ja elikko tajusi jujun taas. Lopuksi vielä vaihdoin omaa kapulaa, ja hyvällä nenätyöllä kävi väärät läpi ja nappasi oman varmasti. Eiköhän se nyt opi! Kunhan jaksan treenata tätä enemmän kuin kerran puolessa vuodessa, ettei unohdu.
Otin myös kertaalleen AVO-kaukot liioitellun pitkältä matkalta, kivat oli. Nyt kun olen palkannut pelkistä istumisista, on saatu niihin vähän nopeutta. Vähän vain kuitenkin. Sitten noutoa, tai siis noh, ei noutamista vaan heittoja. Heittelin kapulaa Ramin ollessa perusasennossa ja ei saanut varastaa. Eipä se yrittänytkään, palkkailin vain kun pysyi.
Rami on myös uiskennellut monena päivänä. Noomikin on vähän kokeillut, muttei vielä kovin innostunut ideasta.
Viime aikojen treenailut ovat olleet melko positiivisia. Rami on napannut jostain itselleen intoa, ihme koira. Eräänä iltana viime viikolla, kun menin kentälle ja vilautin Ramille narulelua, meinasin ihan järkyttyä siitä kuinka nopeasti se tuli sivulle. Siis ihan heitti itsensä siihen. Yleensä se vain lyllertää laiskahkosti.
Rami on siis ollut viimeaikojen treeneissä aika huippu. Seuraa innolla, tekee melko tarkkaa työtä kaukoissa ja luoksarin stopitkin ovat olleet ihan semi-ok. Ainoa moittimisen aihe on paikallamakuu, en tiedä, kuinka vakavaa tämä on, mutta pää on noussut tavallista enemmän. Aiheutin tämän kenties itse, kun teetin liian vaikeaa treeniä leikkiessäni ja treenatessani Noomin kanssa samalla jättäen Ramin makaamaan.
Noominkin treenit ovat olleet pääasiassa kivoja. Mun itse täytyy kiinnittää huomiota siihen, etten treenaa liikaa (varsinkaan samaa juttua). Noomin seuruu alkaa näyttää jo ihan hyvältä, namikäsi on kyllä vielä se mitä tapitetaan. Tästä on ihan pieni videonpätkäkin, jonka Anniina kuvasi viime torstaina. Eipä tuosta nyt paljoa näe, mutta laitetaanpa kuitenkin.
Eilen alkoi kesäkauden treenit KAS'lla. Maanantai on kunnon tokopäivä: viidestä kuuteen Rami saa tylsistyä ja kerätä kierroksia hallin seinustalla, kun koutsaan Anniinan kanssa mölliryhmää, kuudesta seitsemään sitten pääsee tokoilemaan voi-evl-ryhmässä. Eiliset treenit olivatkin taas onnistuneet, tähänhän alkaa jo tottua. Alkuun otettiin paikkamakuuta, A-esteen taakse piiloon. Ekalla jostain kumman syystä pää oli noussut ennen kuin edes ehdin piiloon, joten korjasin ja tämän jälkeen pysyi sitten kun kävin piilossa muutamaan otteeseen. Eiköhän tuosta ihan varma tule. Seuraamisia kouluttaja katsoi kaikilta. Rami oli hyvin kuulolla ja teki ihan kivasti. Näytettiin sivuaskelia, paikallaankäännöksiä ja perus suoraa pätkää. Pidemmällä suoralla Rami lähtee vähän edistämään, sivuaskelet ja paikallaankäännökset hyviä. Loppuajalla otettiin joitain luoksarin stoppeja ja kaukoja, intoa oli. Noutoakin pari kertaa, en enää vaatinut pitämään kapulasta kiinni, kun otin pois (alkoi mennä jo siihen, ettei päästä irti edes käskystä... :D).
Kesäkaudella Rami treenaa siis maanantaisin tokoa (voi-evl) ja perjantaisin agilitya jatkoryhmässä. Nyt kun aloin kouluttamaan, saan myös halliin avaimen ja päästään vapaavuoroille treenailemaan, voidaan keskittyä agilityynkin kesällä enemmän. :)
Ja kuten ehkä joku jo huomasikin, sain vihdoin vaihdettua blogin ulkoasun. Kesti pitkään, ennen kuin sain väsättyä kunnollisen, minusta tämä on nyt ihan kelvollinen. Vaihdoin myös molempien esittelykuvat, nyt ne kuvaavat myös koirien luonteita vähän paremmin...
Noomi on voinut nyt mainiosti, ihan normaalin oloinen jo. Koitamme ottaa kuitenkin rauhallisesti antibioottikuurin ajan (10vrk), mikä saattaa olla haastavaa. Nytkin pari päivää vähemmällä lenkityksellä Noomilla on ihan liikaa virtaa, koko ajan leikkimässä Ramin kanssa. Arvatkaa kiinnostaako Ramia.
Tänään kokosin treenikamat ja lähdettiin koulun kentälle Ramin kanssa. Kerrankin siis ruutumerkit ja noutokapula mukana, pitää ottaa tavaksi, jos haluan saada jotain edistystä aikaan.
Alkuun otin keskipitkän seuraamiskaavion, sanoisinko että jopa melkein hienoa. Kontakti hyvä ja paikkakaan ei mikään huono.
Sitten vähän noutoja. Ensin varasti kerran, tästä ei palkkaa. Sitten varmistin kunnolla ja pysyi, palkkasin muutaman kerran pysymisestä. Toi hienosti laukalla palautuksenkin. Luovutusta piti vähän hioa, Rami kun meinaa sylkäistä kapulan ennen käskyä. Muutenkin ote ei ole tarpeeksi hyvä, vähän meinaa pureskella.
Liikkeestä maahanmenot ja seisomiset kivoja. Maahanmeno taisi olla edelleen normaalia nopeampi, ihmeellistä. Otin myös kerran avoimen kaukot koemaisesti ja ihan ok. Vähän voisi edelleen olla terävämmät istumiset. Ja kyllä, voisin vähitellen tehdä niille jotain enkä vain mainita niistä joka postauksessa....
Sitten ruutua. Ensin pari kertaa vein namin takareunaan ja lähetin kaukaa hakemaan. Sitten tyhjään ruutuun ja seisokäskyllä pysäytys. Tosi kivasti pysähtyi eikä jäänyt kaipailemaan namia ruudusta. Kaksi toistoa tyhjään ruutuun ja sitten lopetimme sen.
Luoksetuloja ensin stoppeja heittopalkalla ja sitten takapalkalla pidemmällä matkalla. Seisomiset eivät ole niin teräviä kuin haluaisin, mutta ihan riittäviä kai. Maahanmenot on tosi kivoja. Kerran otin takapalkalla voittajan luoksetulon eli maahanmenosta sitten vapautus palkalle.
Lopuksi otin vielä lelupalkalla seuraamispätkän. Rami kiihtyi lelusta ja tämä johti edistämiseen. En sen kummemmin puuttunut siihen, heitin palkan taaksepäin. Ei se kokeessa mitenkään voi olla niin korkeassa vireessä...
Paria koetta olen vähän miettinyt, katsoo jos mentäisiin kokeilemaan kesäkuussa avointa. Tämä edellyttää paljon paikallamakuutreeniä...
Ramin treenit jatkuivat maanantain agiliidoilla. Teetin keppejä, ihan kivasti meni vaikka jättäydyin jälkeen. Otettiin myös ekaa kertaa pussia, parilla toistolla sain sen menemään ilman kankaan nostamista. Muita agijuttuja ei juuri tehty, lopuksi paikallamakuuta piilossa Poppasen kanssa, hyvin pysyi maassa (pääkin) vaikka olin pidempiäkin aikoja.
Eilen illalla kävin kentällä Ramin kanssa. Tein seuraamisia (ihmeen hyvää seuraamista, en havainnut vikoja paikassa ja kontaktiakin piti oikeaan osoitteeseen) ja luoksetulon pysäytyksiä ja maahanmenoja sekä kaukoja. Luoksarin stopit oli ihan ok, otin pidempää matkaa kuin ennen ja valui ehkä pari askelta seisomisessa. Otin pari toistoa, jossa heitin vain vauhdista palkan taakse ja terävöityi tästä. Maahanmenot tosi nopeita (ainakin Ramiksi), hyvähyvä. Kaukoja takapalkalla, ei etene mutta edelleen istumiset tahmeita. Pitää keksiä joku kikka siihen.
Noomi on tehnyt monena iltana iltaruualla pihalla kaikkea jännää. Se on aloitellut mm. noudon ja jäävien liikkeiden opettelua. Se oppiikin tosi nopeasti. Huomasin eilen, että teen perusasentoja aivan liikaa, niissä näkyi pientä tylsistymistä. Pitää alkaa rajoittaa vähän. Sen sijaan noutojutut ja muut on tooosi kivoja, kun niitä tehdään vain pari toistoa per kerta ja sitten siirrytään muihin juttuihin.
Noomi on harjoitellut myös poseeraamista. Se on oikeasti tosi haastavaa. Se nimittäin ahdistuu suunnattomasti, kun menen kameran taakse piiloon. Namitin sitä muutaman kerran ihan vain käyttämällä kameraa naaman edessä, lopulta se jaksoi olla pidempäänkin paikoillaan. Kun alkaa ahdistamaan liikaa, se laittaa päänsä kumaraan (kuten yllä kuvassa) ja mikäli on istuma-asennossa, saattaa mennä maahan. Tuota se on tehnyt istumispaikallaolon alkuvaiheessa myös ja edelleen välillä silloin jos kyykistyn sen eteen.
Tänään otin Noomin mukaan parkkistokoihin yliopistolle. Kerrankin olin suunnitellut kunnolla, mitä tekisin enkä lähtenyt vain sähläämään. Naksuttelin koko ajan vain oma-aloitteisesta kontaktista. Kävelin vähän ympäriinsä muiden koirien lähellä ja kun pysyi mukana kontaktissa, palkkailin. Oli hyvin kuulolla, otin muutamat paikallaolot istuen ja maaten (hienoja). Välissä otin neljä toistoa (en peräkkäin) perusasentoa, reippaalla palkalla ja kehuilla. Yritetään saada kunnon intoa siihen. Ihan lopuksi kokeilin leikittää narulelulla ja kappas, sehän leikkii! Ihan kunnolla. On se kyllä saanut itsevarmuutta, viikko sitten ei pystynyt leikkimään noin hyvin, jahtasi kyllä lelua, muttei ottanut kunnon repimisotetta. Nyt repi ihan kunnolla ja vähän ärisikin. :)
Noomi on keksinyt itselleen uuden harrastuksen. Se toimii nykyään ympäristön puhdistajana. Se keräilee kadunvarsilta kaikennäköiset roskat sekä puhdistaa purkat asfaltista. On se ihana.
Myös Rami pääsi vielä illalla pihalle treenaamaan. Ruutua, aluksi hakeutui liian eteen, käskin uudelleen ja korjasi taakse. Otin pari toistoa lähempää ja osasi sitten hakea kauempaakin kauas. Välillä taas meinasi harhailla, mutta ihan kivoja kuitenkin. Vaivihkaa välillä otin luoksarin stoppeja ja maahanmenoja, edelleen kivoja. Juuri kun ehdin kunnolla alkaa miettimään, miten saisin siirrettyä luoksarimaahanmenon vauhdin myös muihin maahanmenoihin, elikko oli tehnyt sen itse. Ainakin tämänpäiväisen perusteella. Suorastaan ihmeellisen nopeita liikkeestä maahanmenoja Ramiksi! Olenkohan koskaan nähnyt sen menevän liikkeestä maahan noin nopeasti.
Lauantaiaamuna junailimme Noomin kanssa Rovaniemelle Saran luokse. Noomi oli junassa vähän levoton, loppumatkasta kuitenkin rauhoittui jo nukkumaan.
Kävimme keskustassa treenaamassa (lähinnä Hukka treenasi ja Noomi katsoi mallia, toivottavasti katsoi tarkasti). Noomi sai tehdä muutamat perusasennot ja paikallaolot sekä leikkiä Hukan ihanalla lelulla.
Noomi tapasi myös Poksun, niistä tuli heti kavereita. Jännä, että kaikki tykkää Noomista, Ramista ei kukaan tykkää.
Paluumatka sujui rauhallisesti, vaunu oli ihan tyhjä ja taidettiin molemmat nukkua suurin osa matkasta.
---
Sitten vielä vähän Ramin eilisistä tokotreeneistä. Olin pitänyt sitä tauolla melkein viikon (jäi ärsyttämään edelliskertainan motivaation puute) ja nyt olikin sitten keskittyminen kohdallaan. Paikkamakuu ryhmässä (2min?) ok, kerran käväisin piilossa pari sekuntia. Loppuperusasentoon meinasi ennakoida TAAS käsky-kehotuksesta, jankkasimme sitä muutamat kerrat ja lopulta ei enää noussut.
Tehtiin luoksarin stoppeja ja maahanmenoja, nehän oli tosi kivoja ja nopeita. Ihmeellistä, että Rami menee nopeasti maahan. Saisikohan tuota vauhtia myös liikkeestä maahanmenoon ja samalla kaikkiin muihinkin maahanmenoihin.. Täytynee pähkäillä. Kaukoja teetin kaikkia vaihtoja, m-i vähän tahmea, muut ok. Ruutuun paristi ihan läheltä ja naksaus kun oli oikeassa kohtaan. Hyppy oli aika jännä, tarvitsi kaksoiskäskyjä istumiseen. Lopulta en enää palkannut kaksoiskäskytetyistä, tein muutaman toiston ja palkkasin kun istui ekalla. Seuraamista otin satunnaisesti pari pätkää, aika kamalia. Ehkä tälle pitäisi alkaa tekemään jotain oikeasti. Nyt se on alkanut ottamaan etäisyyttä sivusuunnassakin, hyi että. Ei enää näytä seuraamiselta, kun se on metrin liian edessä, puoli metriä liian kaukana sivusuunnassa ja katsoo taktisesti pääni ohi johonkin kaukaisuuteen..?
Noomille taitaa olla tulossa joku mörköikä tai vastaava. Eilen iltalenkillä se alkoi yhtäkkiä murisemaan ja puksahtelemaan jollekin tuntemattomalle vaaralle (mitään epäilyttävää, tai edes vähemmän epäilyttävää ei oikeasti ollut lähelläkään tai edes kaukana...), aika hassu. Melkein alkoi naurattamaan kun toinen niin epäluuloisena selkäkarvat pystyssä murisee. Noomihan siis ei yleensä pidä mitään epäilyttävänä, koska kaikki on ah niin ihanan hauskaa.
Keskiviikkona oli vuorossa tokoa yliopiston parkkiksella isommassa porukassa. Tällä kertaa menin vain Noomin kanssa, se sai totutella toisiin koiriin ja vähän tokoillakin. Ihan aluksi kun mentiin paikalle, Noomi katseli muita vähän arkaillen ja tuli jalkojeni takaa katselemaan. Muutaman minuutin tarkkailun jälkeen Noomi totesi, etteivät muut olekaan kovin pelottavia (vaan lähinnä kiinnostavia) ja alkoi käyttäytymään taas ihan normaalisti.
Tehtiin muutamia perusasentoja ja paikallamakuita ja -istumisia. Ihan hyvin oltiin kuulolla, vaikka häiriökin kiinnosti. Pitäisi tehdä nyt useammin ihan vain sellaista että menee jonnekin häiriöpaikkaan ja palkkailee kaikista kontaktinotoista.
---
Torstaina viimeinen pentukurssikerta. Noomi oli heti sisään tullessa aivan innoissaan, hyppeli tassut ojossa muita kohti ihan jeeeee. Se saikin tervehtiä kurssikaveriberniä, eikä pelottanut yhtään vaikka onkin paljon isompi (Noomi vain läpsii naamalle ja "halailee"...).
Alkutunnista keskittyi ihan hyvin, ensin tehtiin tokohyppyä niin että ohjaajalla namialusta toisella puolella. Ihan kivasti meni yli pari kertaa. Odotellessa teetin paikkamakuita ja -istumista, siinä ollaan edistytty kivasti. Pari viikkoa sitten tuolla häiriössä ei kyennyt juuri olemaan paikallaan vaan ahdistui ja lähti perään jos meni vähänkin liian kauas. Nyt pysyi koko ajan tosi kivasti, ei kertaakaan lähtenyt.
Paikallamakuuta tehtiin yhteisestikin, hyvinpä siellä pysyttiin. Palkkailin usein ja välillä kävin kauempanakin.
Agipuolelle siirryttäessä Noomilla alkoi vähän keskittyminen rakoilla. Ei ihmekään, en ollut muistuttanut asiasta joten sehän oli tietysti syötetty kotona paria tuntia ennen kurssia.
Mentiin keppejä, hihnaohjauksella ja ohjaajalla palkka kauempana. Ihan hyvin. Ihan viimeisenä sitten kolmen esteen rata, hyppy-putki-hyppy. Lähtöön ei meinannut jäädä kunnolla, tein pari helppoa harjoitusta (palkkasin kun kävin vain muutaman askelen päässä). Vähän sähellystä ensin, lopulta kuitenkin ihan oikein mentiin esteet.
Kurssin jälkeen käveltiin moikkaamaan Tarua ja Neoa. Käveltiin vähän matkaa ja päästettiin pennut leikkimään jääkiekkokaukaloon. Sielläpä ne juoksivat toisiaan jahdaten melkein tunnin...
Paikallamakuu näkyvillä 2min(?) oikein hyvä. Loppuperusasentoon ennakoi ohjaajan "käsky"-kehotuksesta.
Sitten meiltä katsastettiin kaikilta pari liikettä. Vuoroa odotellessa teetin kaukoja, ihan kivoja. Näissä on ollut viimeaikoina pientä paineistumista, mutta nyt sujui hyvin pidemmältäkin matkalta. Otin myös pieniä seuruupätkiä ja jääviä, ihan ok. Hypyssä Rami tarvitsi kaksoiskäskyjä istumiseen... Lopetin onnistuneeseen (yhdellä käskyllä istumiseen).
Valitsin liikkeiksi maahanmenon ja noudon.
Liikkeestä maahanmeno oli muuten hyvä, mutta taas ennakoi "käsky"-kehotuksesta. Jankattiin tätä sitten, Rami maahan ja käskykäskyhokemista. Edelleen meinasi nousta (käskin vain uudelleen maahan), mutta lopetettiin onnistuneeseen. Noudossa ekalla varasti heti heittäessä, positiivista kuitenkin, että laukkasi myös palautuksessa, vaikka matka oli melko lyhyt. Tokalla varmistin paikka-käskyllä ennen heittoa, muuten ok (laukkasi tässäkin molempiin suuntiin!), mutta nyt varasti taas liikkeenohjaajan käsky-kehotuksesta... Lopuksi otettiin sitten ilman noutamista niin, että palkkasin kun ei lähtenyt käsky-kehotuksesta.
Maanantaina sitten agilitya.
Rami tuntui olevan koko treenien ajan ihan keskittymiskyvytön, pari kertaa laitoin sen jäähyllekin kun meinasi olla kuuntelematta. Otettiin kuitenkin jotain pientä rataa, ihan kivasti sujui kun sain keskittymään. Yhdessä vaiheessa Rami meinasi alkaa itse päättämään, mille esteelle haluaa mennä (eli putkeen)...
Lopuksi otettiin Paulan kanssa vähän tokoakin, ensin käskytin muutaman liikkeen (Rami sai makoilla (hiljaa) hallin reunalla), sitten otettiin paikallamakuuta. Paula vahti Ramia, kun menin hallin ulkopuolelle piiloon. Ei nostanut nokkaa kertaakaan, aikaa olin suunnilleen 20-30sek kerrallaan muutamaan otteeseen. :)
Lumet ovat alkaneet sulaa ihan kunnolla, kohta voidaan pystyttää varmaan kepitkin jo pihaan! Vakiotreenikenttämmekin alkaa olla jo sula (vetinen kylläkin). Kuvia on tullut otettua, niitä voi katsella enemmän ja suurempina edelleen täältä.
Noomi pääsi eilen tapaamaan Neala-äitiä ekaa kertaa sen jälkeen, kun haettiin se kotiin. Noomi tunnisti selvästi paikan ja tutut ihmiset, häntä alkoi vispaamaan heti ovella. Noopi "pääsi" myös trimmattavaksi, aika hienosti se käyttäytyi vaikkei kovin kivaa ollutkaan. :) Käytiin Eevan ja Nealan kanssa lenkillä, Noomi pääsi juoksemaan äiskän kanssa.
---
Eilen illalla oltiin myös Ramin kanssa agitreeneissä. Alkaa vaikuttaa kivalta, monet onnistuneet treenit takana. Rami on nyt selvästi mukana hommassa oikeasti ja sillä on kivaa, eikä enää ehdi juuri jäädä haistelemaan (=ei enää epävarmuutta).
Tehtiin muutaman esteen sarjoja, lähinnä putkia ja hyppyjä. Kyllä siitä ihan kivasti alkaa pikkuhiljaa löytymään vauhtiakin (saa itsekin juosta..). Kontaktiesteitä, A:lla Rami alkaa jo hoksata kontaktille pysähtymisen. Keinua otettiin muutama toisto varovasti niin, että laskin keinun hitaasti. Parempi edetä hitaasti tämän kanssa, ettei tule lisää takapakkia. Nyt se kuitenkin tulee houkuttelemalla ihan hyvin.
Tänään KAS'lla. Otettiin nyt koemaisia seuraamisia, aika kivasti pysyi mukana. Pari kertaa katse harhautui muualle ja huomautuksesta taas paransi. Otin myös ketjutettuna jääviä ja seuraamisia, ihan hyviä. Seuraamiset tuntui melkeinpä oudoilta kun ei edistänyt. Välillä piti tarkistaa, että tuleehan se varmasti siellä... Olenkohan jo tottunut Noomiin kun se seuraa lähellä, Ramilla on sellainen sopiva rako.
Luoksarin stopit on ihan hyvällä mallilla, tosin nyt se vauhti on sitten hiipunut. Jos osaa tulla vauhdilla ei osaa pysähtyä, jos osaa pysähtyä ei osaa tulla vauhdilla.. nohh. Pitkällä matkalla tulee kyllä vauhdilla tosiaan, mutta pysähtyessä ottaa pari askelta. Ei mitenkään häiritsevän paljoa etene, mutta jos sallii tällaiset niin helposti alkaa sitten ottamaan enemmänkin askeleita. No mutta jos tämä tämmöisenä pysyy niin en näe tuota esteenä kokeeseenmenolle.
Noutoja muutamat, yritin heittää kauas että saisin palautukseenkin vauhtia. Meni laukalla kapulalle, tuli ravin ja laukan sekoituksella (välissä laukka-askelia mutta ravasi kuitenkin). Kokeillaan ehkä jotain repimispalkkaa noutoon ensi kerralla, jotain intoa tarvittaisi. Metskunoutoa pari toistoa. Ravilla nämäkin.
Ruutua pari toistoa niin, että lelu ruudussa. Jotenkin oli tosi sekava enkä usko että noista mitään hyötyä oli, treenataan se ruutu varmemmaksi sitten pienemmällä häiriöllä.
Kaukot tarvii kyllä ihan tekniikkatreeniä. Pitäisi hioa myös sivulta maahanmenoa, Rami vetää oudosti taakse. Se siis jättää etujalat paikoilleen ja heittää peräpään maahan. On kokeillut tuota kaukoissakin, mutta sen sain korjatuksi, ilmeisesti kuitenkin sivultamenoon jäänyt.
---
Vihdoinkin näyttää jo vähän keväisemmältä. Lunta on sulanut muutaman viime päivän aikana tosi paljon, tiet on jo sulat (ja mikä parasta, parkkikset...!). Koulujen kentät on kuitenkin ihan jäisiä ja vetisiä vielä, mutta eiköhän nekin parin viikon päästä ole käyttökelpoisia jos tämmöisiä säitä on.
Perjantaista lauantaihin oltiin maalla mummolassa. Lopuksi vielä vähän kuvasatoa reissulta:
Viime viikonloppuna aloitin Ramin nyppimisoperaation, lauantaina saatiin Anniinan avustuksella (isot kiitokset :D) yli puolet nypittyä, itse viimeistelin loput eilen. Siinä kestää aina todella kauan, kun yrittää ottaa niin hitaasti ja sievästi, ettei käy kipeää. Mutta nyt on taas siisti, saivat koristekarvatkin lähteä.
Ramin kanssa ollaan vähän tehty jotain tokojuttuja lähinnä pihassa. Näyttää vaihteeksi valoisammalta - luoksarin stoppi on oikein hyvällä mallilla. En oikein tiedä mitä tein oikein, mutta nyt se pysähtelee oikein kauniisti ja olen uskaltanut pidentää matkaakin vähän. Vähintään joka toinen on oikeasti heitto, eli heitän namin/lelun nopeasti taakse kun se on vielä juoksemassa kohti. Tällä tavalla oikeat pysäytyksetkin on olleet melko napakoita. :) Ruutuakin kokeiltiin yhtenä päivänä ja se on taas ihan hakusessa. Yhdessä vaiheessa se osattiin, mutta nyt näyttää unohtuneen. Taidan jättää sen muistuttelun sitten sinne, kun päästään taas vetämään kunnon kenttätreenejä (ehkä jo parin viikon päästä? näyttää lupaavalta, tänäänkin yli 8 astetta plussan puolella!).
Maanantaina Noomi pääsi käymään taas hallilla. Ekaksi vähän jännitti, mutta reipastui. Se ei ole enää ollenkaan niin arka, ääniä vieraissa paikoissa saattaa säpsähtää, mutta palautuu tosi nopsaan. Menin hallille sillä asenteella, että vain naksuttelen joka kerta kun itse tarjoaa kontaktia. Ehdin kuitenkin naksutella vain parit kontaktinotot, kun neiti alkoi tapittaa ihan lakkaamatta. Tarjoili vähän muitakin juttuja, perusasentoa ja istumista. Otinkin muutamat paikallaan istumiset häiriötä hyväksikäyttäen ja sitten häippästiin.
Tänään sitten pentukurssin neljäs kerta. Alkuun otettiin agilitypuolta, pussia ekaa kertaa. Noomia ei jännittänyt ollenkaan, heti tuli läpi kun pidin kangasta vähän ylhäällä. Tätä muutama toisto ja hienosti kaikki. Putkeenkin meni hyvin, nyt putki jo vähän mutkalla. Pari kertaa myös jo kahden esteen pätkää, putki + hyppy. Tokopuolelta sitten paikallaoloa, Noomi pysyi makuullaan hienosti. Palkkailin tiheään. Sitten myös muiden koirien välistä pujottelua, ekalla kerralla Noomi vähän vilkuili muita. Toinen kerta sujui tosi hienosti kontaktilla.
Tänään päästiin sitten osallistumaan kurssin kolmannelle (meille toiselle) kerralle.
Ensin agilityjuttuja, pikku-A-estettä. Noomi ei meinannut ensin uskaltaa nousta esteelle, mutta lopulta kiipesi hyvin tajuttuaan jutun jujun. Pysähtyi hyvin syömään namia alastulolle. Putkea, nyt vein namin toiselle puolelle alustalle ja Noop tajusi jo mennä putkesta ihan ilman apuja kun ohjasin sinne. Pari kertaa toistettiin tämä, putki ei ole enää ollenkaan pelottava vaan Noomi meinasi mennä sinne ilman käskyäkin.
Tokopuolella sitten toisten koirien ohi pujottelua alkuun, välillä jäi katselemaan toisia. Tässä ehkä vaikutti se, etten voinut antaa palkkaa paljoa, kun namit olivat lopussa... Myös luoksepäästävyyttä, Noomi perusasennossa ja ohjaaja kävi koskettelemassa, hampaatkin katsoi. Hienosti pysyi paikoillaan ja sai namia (sain kivalta kurssilaiselta muutaman nakinpalan :D).
Väleissä treenasin Noomin kanssa myös paikallaoloa istuen, nyt pystyi istumaan paljon varmemmin kuin viime kerralla. Ei häiriintynyt niin paljoa toisista koirista. Maahanmenot takkusivat tänään, otettiinkin lopulta helpotettuna niin että rauhoitin Noomin ensin ja annoin käskyn ollessani kyykyssä. Perusasentoa N tarjoili koko ajan, se on kyllä aika hieno jo. Pari kertaa kävi niin, että seisoskellessani paikallaan Noomi oli vaivihkaa tullut perusasentoon ja lähtiessäni kävelemään se seurasi muka oikein hienosti (vaikkei vielä olla paljon otettu ilman namikättä), näistä toki palkkasin. Tänään tosiaan keskittyi paremmin kuin viimeksi, vaikka loppua kohti vähän alkoi hiipua. Ensi kerralla pitää ottaa mukaan niin paljon nameja ettei voi loppua.
---
Eilen käytiin Anniinan ja Staran kanssa lenkillä ja vähän treenaamassakin. Otin molemmat koirat mukaan, ajattelin ensin ettei kyllä mitään tule (en ole paljon lenkkeilyttänyt hihnassa yhtä aikaa), mutta hyvinpä ne (Noomikin) lopulta käyttäytyi. Käytiin pitkällä lenkillä ja koirat saivat juoksennella metsässä. Noomista ja Starasta tuli hyviä kavereita, vaikka N ensin arastelikin, kun ei ollut pitkään aikaan nähnyt. Hetken päästä ne kuitenkin leikkivät ja jahtasivat toisiaan. Rami on onnellinen jos se saa vain köpötellä ja haistella ja merkkailla ilman häiritsemisiä.
Matkalla poikettiin pienelle (melko lumiselle) parkkikselle ottamaan vähän tokoja. Noomin kanssa tein perusasentoja, seuraamisia ja paikalla istumista. Rami sai myös tehdä seuraamista ja jokuset luoksarin stopit ja liikkeestä seisomiset.
Lauantaiaamuna hypättiin Ramin kanssa junaan kohti Tamperetta. Ramin kanssa on rentoa junailla, kun se vain vetelee sikeitä penkin alla. Iltapäivällä saavuttiin Tampereelle ja meitä vastassa asemalla olivat Julia ja Nasu. Sitten hotelliin yöksi, toki illalla lenkkeiltiin ja pyörittiin ulkona.
Rami ja Nasu tulivat hyvin toimeen, kumpikaan ei häirinnyt toista pahemmin. Illalla hotellissa ne innostuivat vähän leikkimäänkin.
Aamulla sitten lenkkien ja syömisten jälkeen suunnattiin näyttelypaikalle. Oltiin paikalla paria tuntia ennen kehän alkua, hyvä niin. Rami otti rauhallisesti ihmis- ja koirapaljouden ja suurimman osan ajasta viettikin Nasun kanssa häkissä. Ei edes ollut äännellyt, kun käytiin Julian kanssa ostoksilla ja koirat jäivät odottelemaan. Siinä odotellessa kokeilin teettää vähän temppuja ja perusasentoja, ihmeellisesti oli hyvin kuulolla, vaikka häiriötä oli joka puolella.
Kehässä Rami meni ihan hyvin, antoi tuomarin kokeilla ja ravasikin kai ihan ok. EH:n sai ja koska avoimen luokan uroksia oli vain kaksi, sijoittui siis toiseksi. Tuomarina oli Jack Ireland Kanadasta.
Arvostelu: Good coat texture. Slightly high on leg. Good furnishings. Would like to see more turn of stiffle and better tail carriage. Good pigmentation.
Pyörittiin näyttelypaikalla vielä muutama tunti. Meidän juna takaisin Ouluun lähti viideltä, tällä kertaa juna olikin erittäin täynnä ja näinollen ahdasta oli. Rami ei kuitenkaan jaksanut välittää tungoksesta vaan nukkui melkein koko matkan.
Kiitokset Julialle ja Nasulle mukavasta seurasta! :)
---
Sitten vielä pieni tiivistelmä eilisistä agitreeneistä. Rami ei ottanut häiriötä ollenkaan, ehkä se sai edellisenä päivänä tarpeekseen hälinästä, eikä hallimeininki ole siihen verrattuna mitään. Eli treenit menivät tosi hienosti, Rami oli täysillä mukana hommissa.
Treenailtiin keppejä, näissä on vielä epäselvyyksiä aloituksessa, muuten vauhtikin on aika hyvä. Epähuomiossa pari kertaa jäi joku väli pujottelematta, mutta positiivista tässä vauhti ja into. Otettiin paria estettä peräkkäin ja valssia, se irtoaa jo vähän paremmin. Treenattiinkin irtoamista namikupille putkelta, tosi kivoja vauhdikkaita putkia oli näin. Lopuksi lelun kanssa innokkaita vauhtipätkiä suoralla putkella ja hypyllä.
Ramin varvas on parantunut hienosti, aikalailla normaali jo alkaa olla. Siispä tänään Rami kävi näyttelytrimmissä, siitä tulikin aika komea. (Ennen --> jälkeen. Kiitos Annukalle trimmistä!)
Sunnuntaina myös tokoiltiin ohjatuissa. Välillä Rami pelitti tosi kivasti, mutta sitten taas tulee niitä hetkiä että häiriöt vie huomion. Ja ne jää kyllä häiritsemään. Jotenkin en koskaan saa Ramille sellaista intoa työskentelyyn kuin haluaisin. Haluan että sillä on kivaa, en että se tekee koska on pakko kun käsken. Kylmyys on kyllä aika hyvä motivaationtappaja Ramilla, viime keväänäkin sen tokoilut piristyivät huomattavasti kun lumet alkoi häipyä. Elättelen toiveita samankaltaisesta muutoksesta tälle keväälle. Lähiaikoina tullaan keskittymään juurikin lyhyisiin kivoihin treeneihin (ei liian usein) ja yritetään saada vähän intoa siihen toimintaan. En aio pitää kiirettä avoimen korkkauksen suhteen, hitaasti hyvä tulee. Sunnuntaina saatiinkin vähän neuvoja luoksetulon stoppiin. Paula ehdotti, että vaihtaisin käsimerkin napakampaan (nykyinen pitkähkö ja "löysä") ja että tehtäisiin vain pallonheittämisiä vauhdista. Kokeiltiinkin sitten vain heittoja, Rami oli innoissaan (!!) ja repi narupalloa sitten ihan kunnolla kun toi takaisin. Taidetaan jatkaa nyt vain näillä vauhdista heitoilla hetki että saan kokonaan häivytettyä vääränlaisen (hiipimis)stopin Rampsin mielestä. Sunnuntaina tehtiin myös seuraamisia, jotka haisteluharhailupätkiä lukuunottamatta oli ihan ok. Myös hyppy kertaalleen ja se oli moitteeton.
Noomi on kasvanut kovaa vauhtia. Se on jo samankorkuinen kuin Rami, tosin niin paljon sirompi ja vähemmän karvainen, että edelleen pienemmän näköinen. Tässä kuvassa kokoero (tai siis sen puute) näkyy selvästi.
Rami on myös alkanut pitämään puoliaan pentua vastaan. Se ei suvaitse enää luiden varastelemisia tai muutenkaan turhia riehumisia paljoa. Maanantaina koulussa ollessani se oli häätänyt Noomin pois luunsa kimpusta tehden tälle naarmun silmäkulmaan. Noomi on ehkä jossain määrin hoksannut, ettei Ramillekaan voi tehdä aivan mitä tahansa (repiä parrasta, pureskella häntää... ), vaikka edelleen riehaantuessaan unohtaakin tämän hetkeksi.
Treenailtu ei olla paljoa, eilen Rami teki parit luoksarin stopit. Ja nehän valuu, eli niissä riittää vielä työstämistä. Lopetettiin kuitenkin vähän parempaan toistoon. Seuraamista teki tosi kivalla innolla (mikä taas johtaa pienoiseen edistämiseen).
Noop jatkaa edelleen perusjuttujen opettelua, maahanmenoja ja sellaista.
Olen nyt ottanut tavaksi käydä Ramin kanssa tokoilemassa iltalenkin yhteydessä. Yhtenä iltana se teki superhienot luoksarin stoppailut pitkältä matkalta. Seuraavana iltana sitten stopit eivät olleet läheskään yhtä hienoja, joten otettiin taas helpompia lyhyemmältä matkalta. Kokonaisuudessaan alkaa kuitenkin avoilut näyttää paremmalta - voisin uskaltaa kuvitella, että päästäisiin kokeeseen toukokuuksi. Oikeastaan eniten työtä kaipaava liike on paikallamakuu (ja se luoksetulon stoppi).
Noomi on harjoitellut taas maahanmenoa ja istumista sekä vähän sivulletulon alkeita. Myös hihnakävelytreeniä tehtiin tänään.
Eilen käytiin päivällä molempien koirien kera jäällä juoksentelemassa. Noomi sai juosta Ramin perässä ja kutsuin aina välillä luokse, tosi kivasti tottelee käskyä vaikka leikkisi Ramin kanssa.
Tänä iltana käytiin Ramin kanssa KASlla tokoilemassa. Avoryhmäläisiä ei ollut ketään paikalla, joten mentiin alokkaiden treeneihin mukaan. Siellä tehtiinkin paljon Ramille sopivia häiriötreenejä, seurattiin toisten koirien vierestä. Rami tuli tosi kivasti, kehuin ja palkkasin kun piti kontaktia. Myös paikallamakuu (näkösällä) 1,5min ja kivasti pysyi. Kylmä meinasi taas tulla.
Lopuksi hyppy kahteen kertaan. Tosi kivoja Ramilta, ei jäänyt ekallakaan haistelemaan esteen toiselle puolelle kun sanoin napakasti käskyn. Pitää vain reilusti puuttua noihin haisteluihin tuolla hallissa (ja muutenkin treenatessa).
Ottamiani kuvia voi nyt katsella enemmälti täällä! Löytyy mm. lisää kuvia eiliseltä sekä vanhempia otoksia.
Eilen Noomi täytti 12 viikkoa, joten käväistiin eläinlääkärillä ottamassa rokote. Noomia pelotti kovasti toiset koirat odotustilassa ja se säikkyi oven paukahduksia ja muita kovempia ääniä. Vähän aikaa kun oltiin istuttu odottelemassa, Noop kuitenkin jossain määrin jo ehti tottua tilanteeseen ja tarjosi istumista ja maahanmenoa kun syötin nameja.
Rokotteen antoi pistää hienosti, ei edes huomannut.
Illalla mentiin Ramin kanssa agitreeneihin. Tehtiin keppejä, alkuun meinasi tarjota tokasta välistä menoa, mutta korjasin ja haki sitten oikeaan. Ei mitenkään supervauhdilla mutta kuitenkin veti monta kertaa virheettä kokonaan. Palkkasinkin namipalkalla, mistä johtunee keskinkertainen vauhti.
Sitten irtoamista hypylle namialustalla. Muutaman kerran parikin hyppyä peräkkäin.
Putkeen lähetyksiä, jotenkin ihmeellisesti tuli samasta päästä takaisin monta kertaa. Lopulta kuitenkin mentiin putkeenkin hienosti, tässäkin käytin namialustaa.
Keinua otin muutaman kerran, Rami vähän arkaili ja piti houkutella hetki ennen kuin uskalsi tulla. Laskin keinun varovasti alas. Nyt kuitenkin tuli houkuttelemalla, kun kesällä ei yhdessä vaiheessa suostunut tulemaan lainkaan.
Pitkästä aikaa myös A, ensin vähän mietti että uskaltaako kiivetä, mutta tosi hienosti tuli vauhdilla ja kivoja pysäytyksiä kontaktille saatiin. :)
Viikko alkoi taas agilityn merkeissä. Harjoiteltiin lähinnä yksittäisiä esteitä, muutaman kerran paria hyppyä peräkkäin. Rami on alkanut tykätä liitelystä. Se kuumenee lelusta kovin ja vetää kunniakierroksia ravistellen lelua, mikä on tosi hyvä juttu. Kiihtyessä hommat tosin menee helpommin sähläämiseksi, varsinkin kun ukkeli ei oikein vielä edes tiedä kunnolla mitä tehdään. Luulenkin että tämän vuoksi käytän jatkossa enemmän namipalkkaa näin alkuvaiheessa, jotta ensin opitaan vähän rauhallisemmin esteiden oikeat suoritustavat. Sen jälkeen on sitten hyvä hakea lisää vauhtia lelulla. Myös kauemmas irtoamisia täytyy treenailla namialustoilla enemmänkin.
Otettiin aluksi hyppyjä yksittäisinä sekä takaa kiertämistä esteelle. Piti myös muistutella, että estettä ei hypitä edestakaisin kymmentä kertaa peräkkäin (se olisi ollut Ramin mielestä kovin hauskaa).
Putkeen meni vauhdilla. Otin muutaman kerran putkeenmenoja lelupalkalla ja pari kertaa myös niin että namialusta oli kauempana.
Kepit ei olleet mitkään parhaat, aloituksen haki tällä kertaa pääasiassa hienosti, mutta muuten vähän laiskaa. En saanut lelullakaan ihan huippuvauhtiin, meni joko keskinkertaista vauhtia kepit hyvin läpi tai aloitti supervauhdilla mutta jätti pari viimeistä väliä malttamattomuudessaan välistä.
Puomin kontaktia, nostin taas puomille. Tällä kertaa laitoin kosketusalustan maahan ja hyvin tarjosi tassuja oikeaan kohtaan.
Noomi on harjoitellut nyt päivittäin hihnakävelyä. Se sujuukin jo paremmin, kävelee rauhallisesti vierellä suurimman osan ajasta. Vastaantulijat kiinnostavat ja vähän pelottavatkin. Luoksetulo sujuu edelleen mainiosti myös.
Madotin Noomin sunnuntaina, sen jälkeen päivällä oli vähän vaisuna ja oksensi. Iltaa kohden reipastui.
En ole viime aikoina kauheasti ehtinyt lenkkeilyn lisäksi puuhastella koirien kanssa. Noomi on kuitenkin harjoitellut ahkerasti arkiluoksetuloa, mikä on jo tosi hyvällä mallilla. Nimellä kutsuen Nopsis ryntää luokse ja saa toki joka kerta palkan. Ollaan käyty paljon jäällä lenkillä, hihnalenkkejä ei vielä tehdä yhteisesti. Oikeastaan Noomi ei ole juuri edes harjoitellut hihnakävelyä sitten ensimmäisten päivien, tänään pitkästä aikaa lähdettiin hihnailemaan. Pääasiassa Noomi kulki hyvin (palkkailin), toisinaan se alkoi riehumaan ja ohikulkijoita piti ihmetellä. Hiihtäjät vähän pelottivat, mutta uskalsi kuitenkin mennä vähän lähemmäskin.
Joitain käskysanojakin se on alkanut pikkuhiljaa hahmottaa, istu-käsky on työn alla ja nimensä se tosiaan tunnistaa kontakti/luoksetulosanana.
Sisäsiisteys on edelleen hyvällä mallilla, tarpeet tehdään ulos pääasiassa.
Noomilla riittää loputtomasti energiaa ja sen kanssa saisi touhuta vaikka kuinka paljon kaikkea. Välillä on pakkokin antaa sille jonkinlaista aktiviteettia, jotta Ramin korvat säästyvät. Se ei ole syötettäessa aivan yhtä holtiton pomppija enää, jaksaa odottaa pidempään ja ruokakupillakin odottaa lupaa.
Noomi on kasvanut hurjasti (kuva). Se on vielä pienempi kuin Rami, mutta uskoisin että muutaman viikon päästä ovat vähintäänkin tasoissa. Maanantainahan se täyttää jo 11 viikkoa, eli ekat rokotuksetkin lähestyy.
Lähiaikoina pitää lähteä tutkiskelemaan uusia paikkoja Noomin kanssa, linja-autossa ja keskustassa ainakin käydään. Omalla autolla se on jo kulkenut vähän pidempiäkin matkoja. Paljon erilaisia ihmisiä on tavattu, Noomi ei tunnu arkailevan ketään, mutta se ei kuitenkaan ole mitenkään yli-innokas (kuten Rami).
Maanantaina liideltiin ekaa kertaa kimpparyhmässämme. Enimmäkseen treenit meni säheltämiseksi, mutta onnistuneitakin juttuja joukossa oli.
Ensin treenattiin irtoamista hypylle namialustalla. Kerran Rami meinasi kiertää toisen esteen, mutta muuten melko hyvin. Rima putosi myös kerran, mutta olin itse jotenkin epäloogisesti koiraan nähden.
Kepit onnistui tosi kivasti! Vauhtiahan niihin vielä kaivataan (ja varmuutta ekan välin löytämiseen) mutta pääasiassa kyllä hienosti vetää.
Vauhtia tulee lisää jos itse olen kauempana edessäpäin. Nyt kykeni kepittelemään kohtuullista vauhtia jo silloin kun jäin itse keppien alkuun, yleensä menee todella hitaasti.
Myös puomin alastulokontaktilla onnistuttiin, nostin Ramin puomille ja naksuttelin oikeaa asentoa kontaktilla. Tosi hienosti tajusi ja tarjosi lopulta ilman apujakin.
Agiliidot jatkuvat sitten ensi viikolla.
Tänään pääsin koulusta aikaisin ja päätin lähteä koirien kanssa järven jäälle, kun aurinkokin paistoi. Kamerakin toki pääsi mukaan.
Illalla meillä kävivät Taru ja Neo, Noomi sai melkein ikäistään seuraa. Noomi on Neoa yli kuukauden nuorempi, mutta silti jo isompi. :D Molemmat ensin pelkäsivät toisiaan vähän, mutta pienen tutustelun jälkeen alkoivat leikkiä.
Tänään oli melkeinpä lämmintä verrattuna viime viikkoihin, vain -5 astetta. Hyödynsimme tämän ja treenasimme aamulla pihassa pitkästä aikaa ruutua Ramin kanssa.
Olin melko varma, että ruutu on unohtunut täysin vähällä treenillä, mutta oho, pikkumieshän muka osasi. Pidemmältäkin matkalta laukkasi takareunaan(!!) ja niistä superpalkat.
Tunnariakin oli tarkoitus tehdä, mutta kuinkas ollakaan, palikat olivat jäätyneet kiinni toisiinsa pihalla ollessaan. Jospa ensi viikolla sulattaisimme kapulat ja päästäisiin tsekkaamaan millä mallilla tunnari on.
Päivällä Anniina ja Stara tulivat meillä käymään. Stara olikin Noomin eka vieras koiratuttavuus ja ensin sitä vähän pelotti. Mentiin järven jäälle ja päästettiin koirat juoksemaan, Rami ja Stara painivat kuten yleensä. Noomi tyytyi katselemaan kauempaa ja ihmettelemään. Välillä se uskalsi mennä lähemmäs, mutta kun Stara olisi tullut haistelemaan, Noopi tuli äkkiä turvaan.
Illalla sitten olikin vuorossa Ramin ekat hallitokot kassilla. Me ollaan itseohjautuvassa AVO-ryhmässä. Tänään paikalla oli vain kaksi koirakkoa meidän lisäksi.
Toisaalta tosi kiva, että on itseohjautuva, kun saa itse päättää mihin liikkeisiin keskittyy. Otettiin ensin paikallamakuuta, kävin A-esteen takana piilossa tosi lyhyitä aikoja (5sek). Pää pysyi hyvin maassa nuo viiden sekunnin pätkät. Pari kertaa taisi nousta, kun olin liian kauan. Toivotaan että saatais nyt kevään aikana paljon treeniä tuolle piilomakoilulle, jotta sekin sitten valmistuisi ja päästäisiin starttaamaan avossa tänä vuonna.
Kaukoja, m-i ja i-m vaihtoja. Maasta nousi pääasiassa hyvin, kerran jouduin antamaan kaksoiskäskyn. Vielä varmuutta ja välimatkaa pidennetään.
Luoksarin stoppeja, aika kivoja. Vähän eteni kyllä jos otin yhtään pidempää matkaa. Pari kertaa laitoin takapalkan ja silloin oli terävämmät stopit, tosin jäi vinoon palkalle päin.
Nouto tehtiin pariin otteeseen sekä puisella että metskulla. Ensin meinasi varastaa, tähänkin varmuutta pitäisi saada. Metsku oli ihan reipas, ravilla kuitenkin toi.
Seuraamista yritän nyt korjailla naksulla. Naksuttelin oikeanlaista asentoa ja kontaktia, hyvin lopulta alkoi tarjoamaan niitä enemmänkin. Ehkä on toivoa vielä saada nätti seuraaminen tämän vuoden aikana...
Oli kyllä tosi kiva treenata kunnolla pitkästä aikaa. Huomenna jatketaan agiliidon merkeissä :)
Kolmenkymmenen asteen pakkasessa ei ole mukavaa lenkkeillä. Varsinkaan Ramin mielestä. Kymmenenkin minuutin kävelyn jälkeen se alkaa nostelemaan koipiaan ja hyppelemään miten sattuu.
Pari viime päivää ollaankin värjötelty sisällä melko ahkerasti.
Molemmat ovat kuitenkin saaneet aktivointia temppuilujen merkeissä. Rami työstää tällä hetkellä tassu-nenälle-temppua ja Noomi lähinnä istumisia ja maahanmenoja (video). Harmittavasti Noop ei ole päässyt kunnolla opettelemaan hihnakävelyäkään melkein viikkoon, kun ei viitsi palelluttaa sitä tuolla pakkasessa.
Noomin sisäsiisteysasiat ovat myös hyvällä mallilla. On ollut jo monia päiviä, jolloin vahinkoja ei ole sattunut lainkaan. Tarpeet tehdään ulos jos tajuan viedä ajoissa, ja nyt olen jo aika hyvin oppinut näkemään milloin on ulosmenon aika.
Noomi kasvaa hurjaa vauhtia - se tuli meille kaksi viikkoa sitten ja nyt jo näkee selkeän eron kuvissa silloin ja nyt. Kohtahan se on jo isompi kuin Ramppis.
Toissapäivänä tapahtui edistystä - Rami alkoi leikkimään Noomin kanssa! Siitä seurasi se huono puoli, että nyt Noomi on koko ajan Ramin kimpussa ja Ramia alkaa ärsyttää.
Noops on naksuillut ahkerasti ruoka-aikoina ja edistynytkin. Jospa saisin otettua taas videota lähiaikoina. Ollaan myös siirrytty neljästä ruokailukerrasta kolmeen ja harjoiteltu yksinoloa. Noomi on sitä mieltä, että sisustus kaipaisi entisöintiä ja onkin moneen otteeseen yrittänyt aloittaa remonttia.
Eilen illalla Rami pääsi tokoilemaan kaupan parkkikselle. Otettiin vähän seuraamisia, ensin naksuttelin paikkaa ja sitten vähän pidempää pätkää ja käännöksiä repimispalkalla.
Luoksetulon stopit olivat taas keskinkertaisia, ihan ok mutta edelleen etenee. Pieneltä matkalta tekee melko terävät stopit.
Nyt odotellaan että pakkanen lauhtuisi vähän ja päästäisiin taas treenaamaan. Rami treenaa KAS'lla siis maanantaisin agia ja sunnuntaisin tokoa.
Vuodenvaihde vietettiin mummolassa, jotta koirat pääsivät pakoon ilotulitteita. Siellä ei kuulunut kuin muutamia paukahduksia, nekin niin kaukaa ettei koirat reagoineet mitenkään. Rami on säikkynyt pauketta ekana vuonnaan, jolloin oltiin kotona (viime vuosikin oltiin maalla) ja Noomi on muutenkin vähän ääniarka, joten paljon helpompaa olla aiheuttamatta kenellekään turhaa stressiä.
Rami on aina onnellinen, kun pääsee juoksentelemaan pitkin peltoteitä. Erityisesti se tykkää leikistä, jossa se ensin juoksee oikein kauas ja pysähtyy katsomaan, sitten kutsun sen takaisin jonka jälkeen annan taas luvan lähteä juoksemaan.
Noomi ei kuitenkaan juoksennellut kovinkaan, se pysytteli melko lähellä ja seurasi minua. Välillä kävi moikkaamassa Ramia, kun se oli tarpeeksi lähellä.
Noomi on myös opetellut uusia juttuja. Istuminen on käskyä vaille valmis ja tassuillakin se jo osaa vähän huitoa (video). Myös hihnakävely ja luoksetulo ovat työn alla. :)
Yritän lähiaikoina saada väsättyä jonkinlaisen uuden ilmeen tälle blogille.
Otin pihassa luoksarin stoppia melko lyhkäiseltä matkalta. Tein pallokädellä liioitellun ison muka-heitto-käsimerkin, ja Ramihan pysähtyi hyvin. Sitten välittömästi heitin pallon Ramin taakse. Näitä muutama toisto, hyvin teki. Muilla kerroilla ei tarvittu enää niin liioiteltua käsimerkkiäkään.
Kerran kokeilin takapalkkaa, muuten hyvä mutta käsimerkistä meni hakemaan pallon. Näitäkin toki vois tehdä aina välissä, tuskin siitä haittaakaan on.
Kerrankin maltoin lopettaa onnistuneeseen suoritukseen, hyvä minä.
Tänään siis taas KAS'lla. Rami oli melko hyvässä vireessä, muutaman kerran ajautui haistelemaan hallin pohjaa. Tämä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti, eikä sitä esiinny enää yleensä ainakaan silloin kun jotain tehdään.
Ensin seurailuja, Rami oli innokas. Puutuin nyt edistämiseen ja ohjasin uudelleen parempaan kohtaan jos meinasi vähänkin edistää. Pyrin ajoittamaan naksun niin että on hyvässä kohdassa.
Täyskäännöksiä, otettiin muutama molempiin suuntiin. En osaa päättää kumpi on parempi, jyräystekniikka kyllä edesauttaa ylläpitämään oikeaa paikkaa (ei ennakoi täyskäännöstä oikealle eli ei ainakaan sen vuoksi edistäisi) ja vasemmalle käännöksen takapäätyöskentely on sekin parempaa.
Sitten askelsiirtymiä, Rami osaa oikeastaan muut melko hyvin paitsi vasempaan. Siinä vähän alkaa luimistelemaan kun meinaan tulla päälle. Eiköhän tämä tästä kun vähän harjoitellaan tekniikkaa.
Paikallamakuu muuten ok, mutta hytisee tauotta koko ajan. Aika paljonkin, kun näkyy toiselle puolelle hallia. Tätä ei harrasta kesäisin, eli olettaisin että johtuu vain kylmyydestä. Rami on kyllä tosi herkkis kylmälle. En viitsinyt makuuttaa kovin pitkään, ettei mene aivan epämukavaksi touhuksi.
Paikkaistumistakin vähän, hyvinpä se istui. Siinäkin taisi vähän täristä.
Sitten otettiin itsekseen ruutua, tosi hieno. Osasi hakea hyvin keskelle ja pysähtyi vasta naksun äänestä. Naksu on sitten tarkoitus vaihtaa pysäytyskäskyyn kunhan saadaan vähän varmuutta.
Hyppyä. Ekalla kerralla jäi haistelemaan esteen toiselle puolelle, mitähän tälle tekis. Aina eka hyppy on se haisteluhyppy (huonompi juttu kokeessa..).
Tokalla sitten istui hyvin käskystä ja kävin palkkaamassa siihen. Sitten yksi myös paluuhypyllä, hienosti hyppäsi yli vaikka oli jäänyt melko lähelle estettä.
Ramilla on kumma tapa hakeutua aina oikeaan reunaan kun hyppää. Voisi tuota yrittää vielä korjailla.
Lopuksi otettiin sitten vielä ruutua toisesta suunnasta. Rami ei ensin tajunnut ollenkaan, vaan oli käskystä lähdössä noutamaan hihnaa. Noh, kävin näyttämässä ruudun. Sitten meni oikeaan reunaan, en palkannut (vaikka olikin kyllä ruudun sisällä). Otin lähempää kerran niin että näytin käsimerkillä vasempaan reunaan. Näin haki keskelle ruutua ja siitä palkkaus. Sitten otettiin kauempaa ja osasi hakea hyvin keskelle.
Tänään paistoi aurinko pitkästä aikaa! No, ainakin vähän pilkahteli. Tuntuu että koko syksy on ollut yhtä satamista ja kaikkialla niin harmaata.
Pääsin tänään aikaisin koulusta, joten lähdettiin Ramin kanssa vähän treenaamaan ja kuvailemaan lenkin yhteydessä.
Heittelin Ramille narupalloa, oli selvästi hauskaa kun sai vain juosta. Mukava huomata myös, että vaikka lähellä liikkui muitakin koiria, Rami oli kiinnostunut narupallon tuomisesta enemmän.
Seurautin vähän, oli tosi innokas. Kontakti piti, eikä pyrkinyt haistelemaan, vaikka oli ruohoalusta. Käännöksiä muutama, ihan hyviä nekin.
Noutoa sitten narupallon lisäksi ihan kapulallakin, hyvin toi. Laukalla takaisinkin. Palautusasentoa pitää vähän korjailla, kun toisinaan hakeutuu turhan taakse (ja aavistuksen vinoon). Noudossa oli myös ongelmana alusta, melko pitkää ruohoa, joten Rami joutui muutaman kerran hajulla etsimään kapulaa kun se oli ruohon seassa piilossa.
Tehtiin myös temppuja ja muuta kivaa.
Sitten ongelmaan. Luoksetulon pysäytys. En keksi kyllä mitään enää...
Otin ensin suht' pieneltä matkalta, pallokädellä käsimerkki. Hiipii _monta_ metriä käsimerkin jälkeen. Seuraavaksi kokeilin hämätä niin, että pari kertaa oikeasti heitän pallon kesken luoksetulon ja näiden jälkeen pysähtyikin melko nopeasti. Seuraavalla kerralla kuitenkin sama hiipiminen, äh.
Aiemmin oon palkannut heti kun pysähtyy, aivan sama hiipiikö. Eli käsimerkki --> kun pysähtyy täysin, naksu, palkka lentää. Tämä ei ole toiminut, Rami vain jatkaa hiipimistä.
Myös takapalkka on kokeiltu, tässä tapauksessa tulee kävelyvauhtia ja pysähtyy vinoon tai jopa kääntyy palkalle. Tätä vois kyllä vielä kokeilla, vaikka hämätä laittamalla takapalkan ja palkkaamalla sittenkin kädestä.
Ehdotuksia?
Tänään oli taas vuorossa pitkästä aikaa treenit KAS'lla. Pamu oli kipeänä joten Lotta koutsasi.
Luoksepäästävyys alkuun, Rami oli aivan liian innoissaan, hyppeli ja häntä viuhui. Noh, onneksi tätä liikettä ei tarvita enää... Paikallamakuita ihan näkyvillä, hyvin pysyi. Aika pieniä aikoja otettiin. Vähän ehkä tärisi, on kyllä tosi herkkä kylmälle (ei ollut edes pakkasta) Luoksetulo, alokastyyliin, melko pitkältä matkalta. Tosi hyvää vauhtia, vähän kaarsi kauempaa ja vilkaisi Sumua joka makasi muutaman metrin päässä. Tuli kuitenkin heti perusasentoon. Hyppy, avoimen tyyliin. Ensin otin pari kertaa ihan itsekseen, hyvin istuu kyllä. Sitten kerran käskytettynä, hieno.
Tämän jälkeen treenattiin omia juttuja, otin mm. puomia ja keppejä kun sattuivat olemaan siinä. Myös naksuttelin luoksarin stoppia ja lopuksi vielä kaukoja takapalkalla. M-s vaihto on kyllä ihmeen hyvä pitemmältäkin matkalta! M-i on vähän vajaa asento mitä kauemmas menee, pitää hioa tuota.
Pidettiin Ramin kanssa viikko tokoilutaukoa. Tänä iltana otin vähän kaukoja takapalkalla (hienot vaihdot, jopa i-s onnistui! :).
Eilen käytiin Moonan ja koirien kanssa Herukan suunnalla piiitkä lenkki, varmaan ainakin 3 tuntia jos lasketaan meno- ja tulomatkatkin. Ramista huomasi että ei ollut vähään aikaan kunnolla päässyt juoksemaan, kyllähän se päivittäin vapaana lenkkeilee, mutta pakko pitää suht lähellä kun lenkkeillään pyörätiellä tai pururadalla.
melkein onnistunut yhteiskuva
Niilo on aivan liian ihana :) Omaa pentua odotellessa (ei enää kovin kauaa)...
Eilen ja tänään ollaan käyty iltalenkin yhteydessä pitämässä n. 15min treenipätkät päiväkodin edessä olevalla aukiolla salen edessä (kivasti häiriötä).
Eilen pieniä seuraamispätkiä, pitkästä aikaa tosi hienoja! Piti kontaktin hyvin ja reagoi käännöksiin nopeasti. Naksuttelin aika tiheään hyvästä kontaktista, joka on meinannut ruveta rakoilemaan palkattomuustreenin yhteydessä.
Eilen myös paikallamakuu, ihan vain 10 sekunnin pätkä (keskityin lähinnä alku- ja loppuasentoihin). Olen nyt opettanut, että pää pysyy maassa vaikka kävelen sivulle, kun meinasi alkaa ennakoimaan istumista. Hyvin nousee käskystä ylös vaikka on pää maassa. Enimmäkseen oon palkkaillut maahan (menen sivulle ja seison siinä muutamia sekunteja, sitten pudotan namin nenän eteen), muutamia kertoja ottanut sivulle ja hyvin pomppaa.
Liikkeestä istumista ollaan myös vähän hiottu, ei olla päästy vielä pysähdyksestä eroon.
Liikkeestä seisomista taas taaksekävelyillä, ei ongelmia (stoppikin taisi olla priima).
Tänään tehtiin suunnilleen samoja juttuja, tosin enemmän temppuja ja pelkkää seuraamista. Seuraaminen oli taas mahtavaa, jopa parempaa kuin eilen! Tosi upeasti piti kontaktin ja oikea paikkakin oli, ei edistänyt senttiäkään. Rami oli innoissaan ja tarjoili vähän kaikkia temppuja, eniten pyörimistä, josta onkin tullut sen uusin lemppari. Se pyörähtelee perusasennostakin ja samalla vahingossa korjaa paikkaansa :D
(kuva viime lauantailta tylsää tekstiä piristämään)
Tänään lähdettiin kentälle treenaamaan kunnolla pitkästä aikaa.
Ruutuun mentiin hienosti jo aika pitkältäkin matkalta, edelleen vähän hakeutuu oikeaan reunaan. Kerran kävin laittamassa namin ruudun takaosaan, jonka jälkeen tajusi paremmin hakeutua keskelle. Tosi vauhdilla ainakin meni!
Luoksetulon stoppia naksuttelin taas. Tämä on aika haastava, jos tulee vauhdilla, lähes poikkeuksetta liikkuu monta metriä käskyn jälkeen. Jos pysäyttää monta kertaa peräkkäin, alkaa hidastelu ja ennakointi. Pari kertaa löytyi hyvä vauhti, kevyt laukka niin että ehti pysähtyä hyvin. Ja joka toinen pitää olla läpijuoksu, että ei ala ennakoimaan.
Seuraamista otettiin pari kertaa koemainen L-kaavio. Nyt piti kontaktia paremmin. Käännökset oli taas kivat, vasemmassa vois ehkä reagoida nopeammin.
Sitten liikkeestä istumisen alkeita. Pysähdyin ja sanoin käskyn, hyvin aina jäi. Tästä vain pikkuhiljaa häivyttämään pysähtymistä.
Kerran otettiin myös liikkeestä seisominen taaksekävelyllä. Hyvin kestää paikallaan näinkin. Maahanmenoa ei nyt otettu ollenkaan, kun Ramppa on kaljuna ja maa märkä, ei kiva.
Noutamista vielä loppuun. Nyt en enää sanonut varmistusta ("paikka") ennen heittoa, silti ei kuitenkaan ennakoinut. Hyvällä vauhdilla toi. Vähän ehkä mälvää kapulaa perusasennossa, odotin hetken jotta lopetti ja sitten vasta palkka.
Tiistaina käytiin yliopistolla tokoilemassa. Ramin kanssa ei tehty juuri mitään. Pikkupätkiä seuraamista ja luoksetulon stoppia naksuttelin. Lopuksi otettiin Tarun avustamana tunnari ekaa kertaa häiriössä. Ensimmäisellä haisteli hyvin, mutta käytti väärää suussa, pudotti heti ennen kuin ehdin puuttua mitenkään ja vaihtoi oikeaan. Palkkasin tästä kuitenkin. Toisella meinasi tuoda väärän. Yhdessä välissä meinasi taas paineistua ja jättää menemättä kapuloille. Luulisin että johtui siitä, että varmistin Tarulta mikä kapula on oikea ja meinasi lähteä ennen käskyä jolloin kielsin. Sitten loput toi hyvin, ensin laitettiin ihan eteen ja sitten kauemmaskin niin että joutui haistelemaan melkein kaikki väärät kapulat ennen oikeaa.
Keskiviikkona lähdettiin sitten mummolaan Ramin kanssa. Rami sai nyt kaksi päivää vapaata kaikesta treenistä :)
Kokeen jälkeen ollaan nyt treenattu vain kivempia liikkeitä. Sunnuntaina käytiin päivällä Anniinan ja Staran kanssa kentällä, Ramin kanssa otin vain ruutua. Staralla taisi olla juoksut tuloillaan, sillä Rami oli vähän sekaisin ja aina tilaisuuden tullen menossa haistelemaan Staraa (=ei normaalia). Ruudussa ensin vähän sähellettiin ja meinasi mennä oikean takimmaisen ruutumerkin luokse, mutta naksulla otin lähempää lähteyksiä ja muisti taas oikean paikan. Sitten uusi ongelma, kun Stara oli käynyt pissalla ruudun takana jonkin matkan päässä, Rami tietysti haistoi sen ja oli ruudusta lähdössä sinne. Kielsin > Rami paineistui eikä suostunut menemään ruutuun enää ollenkaan. Noh... Siirsin ruudun eri paikkaan ja lähetin ihan parista metristä muutaman kerran ja meni hyvin, tähän jätettiin.
Eilen otettiin pihassa tunnaria. Ei oltu taas viikkoon tunnaroitu, ja ekalla Rami nappasi ensimmäisen vastaan tulevan. Tässä on se hankaluus, että on joutunut koko ajan kannustamaan ja kehumaan että uskaltaa työskennellä kapuloilla, muuten paineistuu niin että jää vain tuijottamaan. Tokalla laitoin oman kapulan niin että se tuli ensimmäisenä vastaan ja palkkasin hyvin. Tämän jälkeen ehkä hieman rentoutui ja uskalsi hyvin haistella. Otetiin n. 10 toistoa ja hyvin toi sitten jokaisella oman. Ihana huomata, että se on vihdoin tajunnut idean. Nyt ei tarvinut edes kannustaa, yhdellä käskyllä lähti kapuloille. Laitoin kapulat ympyrämuodostelmaan ja Rami lähti aina kiertämään ympyrää vastapäivään niin että haistoi jokaista kapulaa. Oman kohdalla sitten nappaa hyvin suuhun ja tuo. Lopuksi vielä vaikeutin niin, että hajustin uuden kapulan, pyörittelin vähän käsissä. Tässä Rami kiersi kapulat kaksi kertaa, tokalla kierroksella tunnisti oman ja toi.
Eilen myös sisällä vähän kaukoja, avoimen vaihdot alkaa sujua jo varsin hyvin. Ollaan myös naksuteltu tassujenristimistemppu valmiiksi, käskysanaakin vähän jo alettu liittämään.
Pari kertaa ollaan treenattu pienissä pätkissä. Lauantaina Anniinan ja Staran kanssa yliopiston nurtseilla illalla melko pimeässä, otettiin palkatta muutamia liikkeitä peräkkäin ja paikallamakuuta. Ihan hyvin meni ilman palkkaa. Liikkeestä maahanmenossa pitää sanoa käsky melko tiukasti tai saattaa jäädä puoliasentoon tai jopa seisomaan.
Palkattomuutta treenailtiin myös sunnuntaina lähipäiväkodin minikentällä, ihan hyvin meni. Luoksetuloihin etenkin oon tyytyväinen molemmilta treenikerroilta, palkattomuus ei lainkaan syö vauhtia (ehkä jopa lisää sitä?). Seuraamiset on olleet ei-niin-hyviä, mutta ihan riittäviä kuitenkin. Paikallamakuu on suht varma, pääkin alkaa olla varma. Kerran nosti sunnuntaina kun viereiseltä pyörätieltä käveli haukkuva koira, vilkaisi sitä pari kertaa ja laski takaisin alas.
En kuitenkaan tiedä mitä pitäisi odottaa lauantain kokeelta. Ehkä haetaan se perinteinen kolmonen, tai ehkä ei? Paikallamakuussa sen on kyllä pysyttävä, sitä on niin paljon työstetty.
Tänään mennään vielä porukkatreeneihin yliopistolle, ainakin paikallamakuuta ja luoksepäästävyyttä voitaisiin treenata.
Alkuviikosta oli tarkoitus aloittaa kunnon treenaaminen mahdollista koetta varten. Noh, kuinkas kävikään, maanantaina satoikin lunta ja arvatkaa kuinka inhottavaa Ramin mielestä olisi esim. mennä maahan johonkin niin märkään ja kylmään.
Tiistaina ei satanut lunta, mutta oli edelleen niin märkää, että en viitsinyt treenata.
Keskiviikkona taas satoi luntaa (ja räntää ja vettä ja vähän kaikkea muutakin). Keskiviikkona itselleni nousikin kova kuume, joten ei treenailuja torstainakaan, vaikka sää olisi ollut oikein lumeton ja kuiva (tätä mun tuuria).
Eilen torstainakin olin vielä kuumeessa, joten ei sitten vielä tänäänkään treenailuja.
Jospa huomenna vihdoin päästäisi treenaamaan? ;)
Ällöö...
Rami on ollut vähäisellä lenkitykselläkin ja sen huomaa, selvästi levottomampi ja kaipaisi tekemistä. Parina päivänä ollaan kuitenkin työstetty uusia temppuja, ihan hyvällä menestyksellä. Tiistaina otin myös videolle (linkki) kun naksuttelin tassujen ristimistä. Tässä on pitänyt edetä aika hitaasti, sillä jos targetin siirtää liian nopeasti pois toisen tassun päältä, Rami alkaa tarjota molempia tassuja sille (tai joitain muita aika viisaita versioita). Tänään naksuteltiin samalla kun syötin iltaruuan. Ensin kokeilin vain mitä tarjoaa, alkuun esitteli vähän kaikkea, tassujen nostelua, lipomista, maahanmenoa ja istumista. Palkkailin näitä kaikkia.
Sitten alkoi tarjoamaan enemmänkin lipomista ja päätin hioa tästä jotain tempun alkeita. Lopulta sain vahvistettua vain suun aukomisia, aika hyvin jo tarjosi näitä.
Tänään piipahdin katsomassa Moonan uutta parsonivauvaa, Niiloa.
Väkisinhän siinä iskee pentukuume, kun jaloissa pyörii seitsemänviikkoinen koiranpentu. Noh, onneksi meillekin saattaa jonkin ajan päästä saapua toinen nelijalkainen... ;)
Ai mitenniin jotenkin tokopainotteisia nämä postaukset.....?
Eli tänä iltana siis tokoiltiin kassilla Paulan ohjauksessa. Apukoulutin ensin alokasryhmän seitsemästä kahdeksaan, jolloin Ramppa sai keräillä energiaa hallin seinustalla. Ihme, ei edes haukkunut vaikka otin luoksepäästävyyttä muilta.
Sitten kahdeksasta yhdeksään meidän avoryhmä.
Aluksi otettiin luoksepäästävyys, Rami oli nätisti. Häntä vispasi mutta ei ollut nousemassakaan.
Sitten liikkeestä maahanmenoa. Rami meni jo paljon nopeammin maahan, hienoa. Odotellessa tarjosi koko ajan jotain temppua tai maahanmenoa, kiva että käyttää ajan enimmäkseen tällaiseen kuin muiden kyttäämiseen tai haisteluun.
Hyppy oli ihan okei, otti kyllä askelia seisomiskäskyn jälkeen.
Sitten rivistä luoksetuloa ihan lyhyellä matkalla. Rami tuli tosi hyvin, ihme että tuli laukalla vaikka oli parin metrin matka. Perusasento oli suora, tosin ehkä millin liian edessä.
Otettiin myös paikallamakuuta ringissä niin että kierreltiin koirien edessä. Ramin taakse en mennyt, se kyllä nostaisi pään. Hyvin pysyi, vapautin vähän etuajassa kun tärisi jo kylmyyttä.
Sitten luoksetulo häiriköitynä, oikein hyvä. En keksi mitään parannettavaa, vauhtikin taisi olla kiva.
Loppuaikana kokeiltiin avoimen hyppyä kertaalleen, onnistui ihan ilman mitään ongelmia. Kaukot oli ok, maasta istumaannousussa tosin meinasi liikkua eteenpäin mitä ei yleensä tee. Seuraamista kun otettiin pikkupätkiä, huomasin että vasemmalle käännös on tajuttu. Takapäätä käytti taas paljon paremmin.
Kokeiltiin myös yhdellä agihypyllä hyppelyä, kun sattui niin sopivasti olemaan siinä. Rami innostui repimään hihnaa palkaksi.
Noutokin otettiin kahdesti ihan loppuun, ensimmäisellä varasti, toinen oli hyvä.
Muistinkohan edes kaikkea :D
Tänään muuten satoi jo lunta, apua. Kohta on jo talvi.
Perjantaina tokoiltiin ohjatuissa treeneissä serti-areenalla. Siellä treenattiin pääasiassa paikallamakuuta ja seuraamista. Vähän myös kaukoja, ihan hyvin meni.
Eilen ei juurikaan treenattu, mitä nyt jotain temppuja. Käytiin pitkillä lenkeillä ja tuli napsittua kuvia.
Tänään odoteltiin koko päivä sateen lakkaamista. Illalla sitten lähdettiinkin norssin kentälle treenailemaan. Häiriönä toimi jalkapallonpelaajat toisella puolella kenttää.
Ensin otettiin liikkeestä maahanmenoja. Osa suht nopeita, pari kertaa meinasi taas jättää takapään pystyyn. Näissä tapauksissa keskeytin homman kokonaan ja otettiin uudelleen.
Sitten pitkästä aikaa palkatonta työskentelyä. Ensin innostaen lelulla, sitten siitä muutama liike ilman palkkaa. Otettiin yksi pitkä seuraaminen jossa paljon käännöksiä, liikkeestä maahanmeno (meni suht nopeasti), luoksetulo ja liikkeestä seisominen. Hyvin pysyi kyllä vire.
Seuraamisissa huomasin että vasemmalle käännös on ihan kamala. Ei käytä takapäätä niinkuin ennen. Naksuttelin tätä ensin paikallaan ja sitten yhdistettynä seuraamiseen. Teki jo paremmin, tätä vielä hiotaan.
Aloin miettimään vähän kokeita. 17.10 olis Oulussa ja 24.10 Torniossa. Koulari olis hauska saada, mutta katsoo nyt.
Tänään lähdettiin iltapäivällä Anniinan ja Staran kanssa norssin kentälle tokoilemaan.
Ensin otettiin Ramin kanssa pidempiä seuraamisia joissa vire pysyi ihan kivasti. Vähän edisti paikoittain.
Sitten liikkeestä maahanmenoa, minkä eilen naksuttelin kuntoon. Sujui hienosti, meni oikealla tavalla (kokonaan) maahan. Loppuperusasentoa en vielä ottanut.
Sitten otettiin kaukoja. Eilen naksuttelin myös i-m vaihdon kuntoon, ei enää liiku taaksepäin. Istumaannousu on ehkä aavistuksen vajaa?
Eilen naksuttelin myös luoksetulon stoppia. Heittelin nameja pihalla ja Ramin tullessa hakemasta namia pyysin pysähtymään > heti kun täysin pysähtynyt, nami lentää jne. Sain Ramin tajuamaan idean aika nopeasti ja otettiinkin tänään jo vähän pidemmältä matkalta. Pysähtyi muutaman kerran jopa epäramimaisen nopeasti!
Otettiin paikallamakuu 2min Staran kanssa yhteisesti. Anniina kävi välillä palkkaamassa. Rami pysyi hyvin, jossain puolen minuutin kohdalla meinasi vilkaista Staraa jota palkattiin. Kielsin ja Rami laski pään takaisin maahan. Loppuajan makasi hyvin.
Sitten pyysin Anniinaa avustamaan, otettiin piilopaikallamakuuta. Anniina siis oli valmiina raportoimaan jos pää nousi. Ensin vain käväisin piilossa, lopulta muutamalla toistolla saatiin n. 20sek pitkä makuu. Kerran nosti pään takana olleen häiriön takia.
Keskiviikkona suunnattiin yliopiston nurtseille porukkatreeneihin. Ramilla oli kivasti intoa tekemiseen, ei ottanut pahasti häiriötä nurmikosta tai toisista koirista.
Aluksi otettiin seuraamista joka oli ihme kyllä aika hienoa. Kun en jaksanut nipottaa alkukontakteista ensimmäisillä kerroilla, Rami otti kontaktia paljon paremmin! Ei mielestäni edes pudonnut kontakti enää. Lelupalkalla saatiin myös tosi tiiviitä ja innokkaita pätkiä.
Paula käskytti meille häiriöseuraamista, eli hiippaili itse lähellä epäilyttävästi. Alussa Rami oli kovasti menossa tervehtimään, mutta kun päästiin alkuun oli seuraaminen ihan hienoa.
Luoksetulo oli normaalin nopea ja hieno. Törmäsi vähän, mutta ei mitenkään pahasti. Luoksepäästävyys oli taas hyvä, pysyi perusasennossa vaikka kurkottelikin. Noutoa otettiin pari kertaa, oli varsin keskinkertaisia suorituksia (palasi ei-niin-nopeasti). Liikkeestä maahanmenossa Rami ensin meni hitaasti takakautta, sitten jäi seisomaan ja sitten meni maahan käsiavulla. Tätä pitää kyllä hioa.
Eilen sitten päästiin syksyn ensimmäisiin ohjattuihin. Paula on siis meidän koutsina, oikein hyvä juttu :--)
Meitä oli paikalla vain kolme koirakkoa. Otettiin luoksepäästävyyttä, seuraamisia, paikallamakuuta, hyppyä ja kaukoja. Me otettiin Rampan kanssa myös liikkeestä maahanmenoa.
Luoksepäästävyys hyvä, kurkotteli taas mutta malttoi pysyä perusasennossa.
Seuraamisesta otettiin ensin vain pari askelta ja palkka. Tämä oli meille hyvä treeni, alkukontakti kun meinaa katkeilla. Sitten otettiin samanlaista häiriöseuraamista kuin yliopistolla, Rami pysyi aika hyvin mukana. Edisti kyllä vähän, mutta en viitsi puuttua siihen ettei mene kokonaan into seuraamisesta. Itse tein osan käännöksistä vähän pöljästi (käännyin liian nopeasti), mutta Ram pysyi siihen nähden hyvin oikeassa kohdassa.
Paikallamakuuseen saatiin oivaa häiriötä. Ensin Pamu käveli koirien välistä pujotellen, olin aivan varma että Rami nostaisi pään, mutta ei, hienosti pysyi! Sitten tulikin vaikea: Paula heitteli tunnarikapulaa Ramin edessä. Pää tietysti nousi. Menin korjaamaan, pyysin uudelleen maahan. Lopulta saatiin onnistunut suoritus ja sain Ramin palkattua.
Maasta sivullenousu on edelleen järkyttävä, en tiedä mitä sille pitäisi tehdä...
Hyppy oli aika hyvä. Olin varma että jäisi vain haistelemaan estettä tms, mutta seisahtuikin hienosti (nenä saattoi osua esteeseen kun jäi niin lähelle mutta mitäpä tuosta). Palkatessa siirsi vähän jalkoja. Sitten hyppy käskytettynä. Lähti ensin jo hyppyä kohti kun sanoin "valmis". Kielsin ja pyysin takaisin perusasentoon (ei ollut ehtinyt hypätä). Uudelleen; nyökkäsin valmis-sanan tilalta ja Rami hyppäsi hyvin käskystä. Otti pari askelta käskyn jälkeen (taisin kyllä käyttää väärää käskyä) mutta pysyi paikallaan kun kävelin sivulle eikä ennakoinut perusasentoa.
Sitten kaukoja. Rami nousi aika hyvin istumaan, mutta maahanmenossa menee taaksepäin. Pitää varmaan hioa tuota kotona niin että ohjaa namilla.
Rami keksi uuden hienon liikkeestä maahanmenon. Olin opettanut sille maahanmenon uusiksi niin, että se ensin laittaa etujalat maahan, sitten pään jalkojen väliin ja sitten takapää maahan. Noh, Rami unohti yhden kohdan ja jätti takapään pystyyn..
Oli aika huvittavan näköinen, kun takapää pystyssä ja häntä heiluu 100km/h ihan sataprosenttisen varmana siitä, että kohta lihapullat lentelee! ... noh, odottelin siinä muutamia (kymmeniä) sekunteja että lösähti peräkin maahan ja palkkasin siitä.
Lopuksi otettiin vielä vauhdikas luoksetulo ja temppuiltiin. :)
Oli tosi mukava huomata, että Rami ei ottanut hallissa enää läheskään niin paljoa häiriötä kuin keväällä. Keväällä saattoi jäädä kyttäämään toisia koiria niin, että oli vaikeuksia saada se kontaktiin. Nyt jos kontakti putosi, sain sen heti takaisin kun pyysin.
Eilen Sara ja Poko tulivat Rovaniemeltä tänne Ouluun. Mentiin Rampan kanssa rautatieasemalle vastaan puoli yhdeksi. Harmi että oli niin inhottava ilma, satoi melkein koko ajan. :--(
Rautatieasemalta käveltiin ouluhallin parkkiksille treenailemaan vähän. Aluksi otettiin paikallamakuuta, Ramilla oli ensin vaikeuksia mennä märkään maahan, joten se päätti vähän soveltaa maahanmenon kanssa: tarjosi maahanmenona kumartamis-asentoa eli jätti takapään pystyyn :--D huvittavaa. No kylläpä se sitten lopulta meni maahan, tosin nosti päätä (arghs). Joka kerta kun pää nousi, käskin uudelleen (ehkä kolmisen kertaa....)
Sitten otettiin vähän seuraamista, lennosta vähän pidempiä pätkiä ja perusasennosta kontaktin naksuttelua. Ihan hyvin se keskittyi. Tehtiin myös temppuja ja Rampalla oli kivaa. Noutoakin kokeiltiin pari kertaa, vähän oli vaikeaa laukalla tuominen kun piti sipsutella koska oli niin märkää, yäääk.
Sara myös kokeili ohjata Ramppaa ja minä Poksua :--D
Pujottelee
Vilkuttaa
Esittelee taitojaan Saralle...
Seuraa Saraa
Minä ja Poksu
Rami ja Poko
Treenailujen jälkeen käveltiin takaisin aseman luokse ja istuskeltiin kuivassa alikulkutunnelin portaikossa. Ruokaakin käväistiin hakemassa ja vielä lopuksi kun sade lakkasi, naksuttelin Ramin kanssa seuraamisen alkuja ja käskytin Saralle ja Poksulle liikkeitä.
Viime keskiviikkona siis käytiin yo:lla tokoilemassa taas isossa porukassa. Rami keskittyi keskinkertaisesti, välillä tuli vilkuiltua muita. Seuraamiset oli ihan kivoja.
Paikallamakuussa oli kerrassaan OUTO että nosti päätä. Lopuksi otin onnistuneen suorituksen. Pitääkin vielä varmistella tuota, näköjään päässyt melkeinpä unohtumaan. Luulisin että johtuu siitä että en ole palkannut maahan vaan keskittynyt loppuperusasentoihin. Yritetään nyt vähän saada vaihtelua näihin palkkauksiin niin mikään osa ei hajoa käsiin.
Nyt sitten pidettiinkin taukoa suuremmista tokoiluista pari päivää, tänään iltalenkin yhteydessä käväistiin päiväkodin parkkipaikalla vähän tokoilemassa. Rami oli aivan innoissaan, teki kaiken tosi upeasti.
Otettiin vähän seuraamista, ensimmäisillä muutamalla askelella pidän namia niin että ei pudota kontaktia (olisi pitänyt puuttua tuohon aiemmin), sitten tiputan käden normaalisti ja kontakti pysyy. Käsi häivytetään vähitellen.
Yleisestikin seuraamiset mahtavaa, se jopa meinasi äännellä jotain vinkumisen ja röhkimisen väliltä, ihanaa.
Otettiin nopeita sivulletuloja ja ne oli kyllä oikeasti tosi nopeita. Kiepsahti hyvin oikeaan kohtaan. Palkkasin satunnaisesti, joinain kertoina heti, joinain kertoina odotin 5-10sek.
Sitten sitä paikallamakuuta, ensin otin vain maahanmenoja sivulta. Maahan > heti kun pääkin alhaalla tiputan nenän eteen namin. Näitä muutama toisto. Pyrin saamaan näin enemmän intoa ja vauhtia maahanmenoon.
Sitten kävin muutamankymmenen metrin päässä muutamiakymmeniä sekunteja ja kerran ihan vain kääntymässä. Hyvin piti pään alhaalla. Kerran otin vielä maahan palkattuani loppuperusasennon, nousi aika hyvin kun menin niin taakse että joutui vähän peruuttamaan.
Luoksetuloja otin pari, vauhti oli aivan upea ja vielä jarruttikin hienosti eikä törmännyt vaan kiepsahti oikeaan kohtaan, jes!
Keppejä otettiin eilen ja vauhtia löytyi vähän enemmän nyt kun ei oltu muutamaan päivään niitä kokeiltu:
Eilen illalla käytiin huuhkajapuiston pk-kentällä petsieporukan kanssa treenailemassa. Ei ollut ihan parasta menoa Ramilta, seuraamiset aika kamalia, oma vika kun en ole seurauttanut pidemmässä ruohossa..
Liikkeestä seisomisessa huomasin että ottaa pieniä askelia 1-2 käskyn jälkeen mitä ei yleensä ole tehnyt, en ainakaan ole huomannut.
Nyt oon laatinut meille uudenlaista treenisuunnitelmaa ja sen toteuttamista aloiteltiin eilen illalla.
Eli nyt treenataan ihan pienissä pätkissä ja yritetään saada seuraaminen taas kuntoon. Eli todella lyhyitä ja innokkaita treenejä.
Samalla opetellaan jättävät melkein alusta, naksuttelen asennot kuntoon (maahanmeno etukautta nopeasti ja seisominen niin että käskyn jälkeen ei liikahdakaan) sisällä ja erillään seuraamisliikkeestä.
Kun seuraaminen on taas täydellistä ja jäävät onnistuu oikein, alan pikkuhiljaa pidentämään treenien kestoa ja ketjuttamaan liikkeitä. Eli kokeisiin ei olla menossa nyt vähään aikaan, saa nähdä ehditäänkö vielä tänä vuonna ;)
Loppuun vielä kepittelyvideo lauantailta. Yritän ottaa näitä viikoittain niin näkee itsekin mahdollisen edistymisen.
Nyt ei olla pahemmin treenailtu kokeen jälkeen. Keppejä ollaan pihassa otettu yleensä kerran päivässä muutaman kerran ja vauhtiakin alkaa pikkuhiljaa löytyä! Tänään lenkin yhteydessä tokoiltiin vähän, naksuttelin kivoja seuraamispätkiä ja sivulletuloja. Rami teki käännökset tosi hyvin. Ajattelin että nyt vähitellen treenataan taas vähän palkattomuutta ja jos vaikka se TK1 saataisiin tälle syksylle..
Maanantaina käytiin Anniinan ja Staran kanssa norssilla tokoilemassa. Otettiin Ramin kanssa innokkaita seuraamisia ja muistaakseni jättäviä, luoksetuloa ja noutoa. Ruutuakin taidettiin pariin kertaan ottaa.
Seuraamisharjoitukset olivat pääasiassa huvittavia. Rami seurasi tosi hienosti, sitten revittiin lempilelua. Huvittavia siksi, että ampiaiset kiusasivat meitä koko ajan, joten minä rohkeana lähdin aina yhtäkkiä kesken seuraamisen juoksemaan eri suuntaan. No, siitä ei ollut kuitenkaan haittaa seuraamiselle, ehkä enemmänkin hyötyä: niiden jälkeen Rampels seurasi skarpimmin ja kyttäsi mua koko ajan kuin hullua, se selvästi odotti milloin sekoan taas.
Maanantai-iltana opeteltiin myös uusi temppu: vilkuttaminen. Rami oppi sen illalla kymmenen minuutin naksuttelutuokiolla ja nyt se tarjoaa sitä eniten ;--)
Tiistaina käytiin päivällä agilitaamassa Moonan ja Jaffan kanssa hietsussa. Oli taas tosi kuuma päivä ja otettiin Ramin kanssa vain vähän kevyitä juttuja.
Keppejä otettiin vähän, meni aika epävarmasti ja piti auttaa aika paljon. Vieraat kepit on paljon vaikeammat, Rami otti myös häiriötä keppien välissä kulkevasta rautaosasta, kun sitä ei meidän kepeissä ole. Mentiin kuitenkin pari kertaa hienosti kepit.
Sitten otettiin puomin kontaktia, nostin Ramin puomin päälle ja siitä se sai sitten mennä kontaktille etujalat maahan syömään namia. Näitä toistoja otettiin muutamia.
Tämän jälkeen vietiin koirat uimaan. Olis ollut tosi kiva kuvata, mutta en ollut ehtinyt ladata kameran akkua joten kuvia sain vain muutaman. Rami ja Jaffa juoksi lelujen perässä vaikka kuinka kauan ;)
Tiistai-iltana me lähdettiin mummoni mukana itä-suomeen mökkeilemään. Rami sai sielläkin uida paljon ja muutenkin rentoutua :--)
Tänään käytiin siis yliopiston parkkiksella tokoilemassa. Rami oli vähän laiskan oloinen, oli tosi hiostava ilma. Seurasi ihan hienosti kuitenkin.
Otettiin jättävistä seisomista muutamaan kertaan, hyvin meni taas, en tiedä pysähtymisnopeudesta oliko tarpeeksi hyvä.
Noutoa otettiin pari kertaa, toi ravilla, ei kovin hyvä. Ei olis varmaan pitänyt yrittääkään ottaa kun oli niin laiskana.
Yhteispaikallamakuussa nosti pään, mikä on jo ihme, sitä ei ole tehnyt pitkään aikaan. Otin alusta ja pysyi hienosti vaikka takana ja sivuilla oli koiria.
Tänään otin myös meidän vielä keskeneräisistä kepeistä videota.
Menee vielä turhan hitaasti mutta on jo aika hyvin tajunnut idean.
Nipsu on ahne ja hieman pelkurimainen. Hän on arka, ja niinpä vapaus merkitsee hänelle pelkojen selättämistä. Nipsu on kooltaan pieni, ja hänestä käytetäänkin kirjoissa usein nimitystä ”pikku otus Nipsu”. – Wikipedia
Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna käväistiin juoksemassa pari agilitystarttia lähimaneesissa Raipen kanssa. Ram oli radalla aika huippis, toimi tosi hienosti ottaen huomioon lähes olemattoman treenimäärän. Ekalla radalla (agirata) oli nolla aika lähellä, mutta harmittavasti rima tippui alkuvaiheessa rataa. Luulen että Rami reagoi minun liikkeeseen siinä kohtaan, ei ole yhtään Ramille tyypillistä pudotella rimoja. Rata oli muuten aika kiva, tosin heti rimanpudotuksen jälkeen tuli aika pitkä kaarros kun piti kääntyä jyrkästi kepeille (mutta kääntyi! ja ei tullut kieltoa). Loppurata tuntui minusta tosi kivalta, en sitten tiedä miltä näytti, kun ei tällä kertaa videoijaa ollut. Kontaktit toimi, jee!
Jouduin maanantaina sittenkin luovuttamaan flunssalle. Koko viikko ollaan nyhvätty kotona, eilen vihdoin kuume laski ja tänään käytiin sitten tietenkin jo treeneissä! Kyseessä siis Rampan tokotreenit.
Perjantai-iltana tokoiltiin Noomin kanssa activella. 
Tänään molemmat koirat pääsivät treenaamaan. Iltapäivällä mentiin Anniinan ja Staran kanssa hallille treenaamaan agilityä, mulla siis Rami mukana. Otettiin lähinnä irtoamisia ja kontakteja erikseen. Mentiin hyppysuoraa ja putkea, Rami alkaa jo irtoamaan ihan hyvin. Kontaktit oli vähän tahmeat, pitäisi treenailla niitä useammin. 
Alkuviikosta Noomi täytti jo 7 kuukautta. Aika on kulunut nopsaan.
Sunnuntaina ohjatut tokot.
Viime viikonloppuna aloitin Ramin nyppimisoperaation, lauantaina saatiin Anniinan avustuksella (isot kiitokset :D) yli puolet nypittyä, itse viimeistelin loput eilen. Siinä kestää aina todella kauan, kun yrittää ottaa niin hitaasti ja sievästi, ettei käy kipeää. Mutta nyt on taas siisti, saivat koristekarvatkin lähteä.
Ramin varvas on parantunut hienosti, aikalailla normaali jo alkaa olla. Siispä tänään Rami kävi näyttelytrimmissä, siitä tulikin aika komea. (
En ole viime aikoina kauheasti ehtinyt lenkkeilyn lisäksi puuhastella koirien kanssa. Noomi on kuitenkin harjoitellut ahkerasti arkiluoksetuloa, mikä on jo tosi hyvällä mallilla. Nimellä kutsuen Nopsis ryntää luokse ja saa toki joka kerta palkan. Ollaan käyty paljon jäällä lenkillä, hihnalenkkejä ei vielä tehdä yhteisesti. Oikeastaan Noomi ei ole juuri edes harjoitellut hihnakävelyä sitten ensimmäisten päivien, tänään pitkästä aikaa lähdettiin hihnailemaan. Pääasiassa Noomi kulki hyvin (palkkailin), toisinaan se alkoi riehumaan ja ohikulkijoita piti ihmetellä. Hiihtäjät vähän pelottivat, mutta uskalsi kuitenkin mennä vähän lähemmäskin.
Tänään lähdettiin kentälle treenaamaan kunnolla pitkästä aikaa. 
