Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna käväistiin juoksemassa pari agilitystarttia lähimaneesissa Raipen kanssa. Ram oli radalla aika huippis, toimi tosi hienosti ottaen huomioon lähes olemattoman treenimäärän. Ekalla radalla (agirata) oli nolla aika lähellä, mutta harmittavasti rima tippui alkuvaiheessa rataa. Luulen että Rami reagoi minun liikkeeseen siinä kohtaan, ei ole yhtään Ramille tyypillistä pudotella rimoja. Rata oli muuten aika kiva, tosin heti rimanpudotuksen jälkeen tuli aika pitkä kaarros kun piti kääntyä jyrkästi kepeille (mutta kääntyi! ja ei tullut kieltoa). Loppurata tuntui minusta tosi kivalta, en sitten tiedä miltä näytti, kun ei tällä kertaa videoijaa ollut. Kontaktit toimi, jee!

  Toinen rata oli hyppyrata, ja onnistuin hyllyttämään jo melko alussa. Valssasin suunnilleen kolme vuotta liian myöhään, jolloin Rami ehti livahtaa takana olevalle hypylle. Noh, ei haittaa, ei olisi ollut edes mitään hyötyä hyppärinollasta! Ja loppurata meni hyvin, etenkin loppusuora, jossa jäin vähän odottamaani enemmän jälkeen ja huutelin vain Ramille menemene viimeiset neljä(?) hyppyä. Hyvin haki kaikki, vaikka eivät olleetkaan ihan suorassa linjassa. :)

  Ramin kanssa on aika harvinaisen hirveää olla kisapaikalla ilman häkkiä, huomasin. Tämä ei sinänsä ole mikään uusi juttu, että Ram kuumuu muiden suorituksista ja aivan liian lähellä olevista muista koirista. Hallikisoissa on se huono puoli, ettei muita pääse karkuun tilanpuutteen vuoksi, jos haluaa pysyä kärryillä milloin on oma vuoro.
  Rami on muutenkin hirveän tarkka omasta tilastaan, kotonakin se vetäytyy omiin oloihinsa ja hyvin harvoin, yleensä kylmällä säällä, alentuu nukkumaan kylki kyljessä Noomin kanssa. (Siitä on kyllä pakko ottaa kuva ensi talvena, on nimittäin aika harvinaista.) Ihmisiltäkään se ei siedä kauheasti lääppimistä ja syliinotto on ihan ehdoton not. Noomin, jonka mielestä pitäisi aina olla mahdollisimman lähellä minua ja Ramia, oli aluksi melko vaikeaa ymmärtää Ramin läheisyyskammoa. Naurattaa vieläkin, kun muistelee paria ensimmäistä kuukautta Noomin tulon jälkeen: nukkumaan mentäessä Noomi aina kömpi Ramin viereen/päälle nukkumaan, Rami katsoi minua erittäin kärsivän näköisenä ja livahti toiseen petiin, jonka seurauksena Noomi meni perässä jne. Ja tätä jatkui pitkään…

 

  Syksy on jo pitkällä ja bloggausinspiraationi on rakoillut. Korjataanpas asia.
  Lokakuu aloitettiin agilitykisoilla, Ramin kanssa mentiin kolme starttia oman seuran järkkäämissä kisoissa. Treenejä oli alla edellisten kisojen jälkeen hyvin vähän. Mentiin kisapaikalle hyvissä ajoin katselemaan muiden suorituksia, ja Rami taisi vähän väsähtää odotellessa, mikä näkyi viimeisessä startissa. Kaksi ekaa oli kuitenkin melko sujuvia, ekalta radalta (video) napattiin kakkossija ja LUVA ja tokalta harmittava kielto ja pari sekuntia yliaikaa. Viimeinen siis HYL.



  Noomi on taukoillut treeneistä sairasteluiden takia, sillä oli mahatauti pari viikkoa sitten (meni ohi antibiooteilla). Ne vähäiset treenit mitä on tehty (lähinnä tokoa), ovat olleet kuitenkin aika hyviä. Metallitreenit edistyvät pikkuhiljaa, isommilta takapakeilta on vältytty viime aikoina. Myös kaukoissa on koettu huimia edistysaskelia (onneksi ei sentään kirjaimellisesti) ja näyttää siltä että Pikkuirski alkaa oikeasti hoksaamaan, mikä on homman juju.
  Noomi käväisi myös torstaina silmäpeilauksessa, terveet on silmät! :)

  Sitten tämänpäiväiseen tokokokeeseen, luokkana EVL ja koirana Raipe.

Paikalla istuminen 10
Paikalla makuu 8 (joku oli taas kartalla ja antoi käskyn liian aikaisin…)
Seuraaminen 8 (parasta Ramppaa! Itse mokailin mm. antamalla käskyn väärässä kohtaa ja polkemalla koiraa…)
Zeta 5,5 (haahuilua ja eka istuminen seisomiseksi)
Luoksetulo 5,5 (alun maahanmenoon kaksoiskäsky, seisominen valui, maahanmenoon kaksoiskäsky…)
Ruutu 10
Ohjattu 9 (!!!!!!! vasen, ja sehän kuunteli!)
Metalli 9 (en ehtinyt saada kunnolla perusasentoon ennen kuin käskytettiin jo, joten liikkui vähän kun heitin)
Tunnari 10
Kaukot 6 (tässä vaiheessa taisi olla jo aika väsynyt ja kylmissään, tarvitsi pari kaksoiskäskyä ja yksi asento jäi tekemättä)

= EVL1 256,5p, sijoitus 3/5

  Kehästä tullessa olin aivan varma, etteivät pisteet voisi riittää ykköseen, ja kuullessani tuloksen alkoi naurattaa… :D Puoli pistettä yli ykkösen rajan, aika hyvä tuuri.
  Liikkeet tehtiin useassa osassa, ensin erikseen zeta, sitten muut ruutuun asti ja kolmannessa erässä loput. Tällä kertaa Rami oli paremmin kuulolla kuin kokeessa yleensä, liikkeiden välitkään eivät olleet NIIIN kamalat, kannustin sitä paljon ja siirryin jotkut välit juoksemalla ja innostamalla.

Video:

   Meillä on ollut kiire! Kaksi edellistä viikonloppua ollaan vietetty melko tiiviisti agilitykisoissa ja arki-illat aika tehokkaasti treenaten ainakin jommankumman koiran kanssa jotain lajia. Ostaisin mielellään lisää tunteja vuorokauteen, olisiko kellään tarjolla?

  Toissaviikonloppuna kisattiin Torniossa Ramin kanssa kolme starttia. Lähinnä kepit takkusivat. Saldona kaksi hyvää hylkyä ja yksi vähän huonompi rata, jolta virheitä ja yliaikaa. Toinen hylkyradoista oli meille aivan liian haastava ja toinen oli melkein-nolla, jonka omalla mokailullani sain hyllytettyä toiseksi viimeisellä esteellä.

  Tänä viikonloppuna oli vuorossa oman seuran kisat Virpiniemessä, samalla ratkottiin seuranmestaruus ja piirinmestaruus.
  Lauantai aloitettiin kahdeksan jälkeen mölli-seuranmestaruudella Noomin kanssa. Rata oli helppo ja kiva, ei keppejä ja kontakteista vain A. Nomppa meni lujaa ja oli ihan huippis! Tuloksena puhdas rata ja möllien seuranmestaruus makseissa. :)



  Noomi kisasi myös kolme virallista starttia viikonlopun aikana, ja kuunteli kivasti ohjausta :) Kaikista kuitenkin tulokseksi HYL, lähinnä omien mokieni takia. Kepit takkuilivat, niissä on selvästi vielä epävarmuutta korkeassa vireessä. Rimat pysyivät aika kivasti paikoillaan vaikka korkeita olivatkin. Yhdellä radalla tuli jostain syystä heti ensimmäinen rima alas, joten pidin ylipitkään kontakteilla.
  Ramin kanssa oltiin lauantaina piirinmestaruusjoukkueessa, radalta vitonen. Rami meinasi ohittaa yhden esteen mutta sain taisteltua sen takaisin toiselle puolelle ilman hylkyä. Virallisilta radoilta Raipelle hyl, 10 ja 5, ihan kivoja ratoja olivat kaikki.



  Kaikenkaikkiaan aksakisaaminen on kyllä tosi mukavaa ja rentoa! Noomista tulee vielä tosi siisti aksakoira, kunhan vain saadaan varmuutta kepeille ja yleisestikin ohjaamiseen. Pikkuirskiä ei yhtään jännittänyt keinu ja se malttoi tosi hienosti odotella lähdössä, vaikka olikin aivan täpinöissään. :) Ja Noomin kontaktit toimi huikean hyvin, paremmin kuin Ramilla koskaan kisoissa!

   Tämä viikonloppu vietettiin aika tehokkaasti Haukkukeitaalla nuorten SM-kisojen parissa. Perjantaina startattiin Ramin kanssa ekaa kertaa kakkosissa. Rata oli aika mukava, mutta onnistuttiin hyllyttämään heti nelosesteellä. Rami hyppäsi sen siis väärinpäin. Onnistuin kuitenkin jatkamaan iloisesti radan loppuun asti ilman, että Ram huomasi tehneensä mitään väärin.

  Lauantaina sitten nuorten SM-karsintaradalta myös ihan hyvähkö hyl. Rami karkasi A:lle, kun olisi pitänyt mennä putkeen. Ohjausta ei voi taaskaan kehua, mutta Rami teki ihan huippukontaktit! Keinullakin meni aivan päähän asti, vaikka yleensä jää epävarmana keskivaiheille. Kepit oli huonot, mutta koska hylky oli jo alla, en jaksanut korjata.

  Noomi oli mukana koko lauantaipäivän kisoissa ja sai pyöriä mukana ja välillä häkissä. Se oli kerrassaan outo, ihan kuin se olisi koko ajan pelännyt jotain. Ei uskaltanut lähteä leikkimään toisten kanssa juurikaan, eikä edes mennä minusta kauemmas vapaana ollessaan. Päivän aikana muutamat koirat rähähtivät Noomille, mutta en olisi uskonut, että se ottaa noin vakavasti. Yleensä Noomi tykkää ihan kaikista, vaikka kukaan ei tykkäisikään siitä. (Siksi onkin epäreilua, että melkein kukaan ei tykkää Noomista…) Yhdessä vaiheessa Noomi otti jostain tuntemattomasta syystä paineita myös minusta, eikä kyennyt esim. seuraamaan…?!

  Tänään olikin sitten tokojen vuoro. Mentiin kisapaikalle heti aamusta katsomaan alokasluokkaa ja pidin Noomia mukana rauhoittumassa.
  Avoin luokka alkoi yhdentoista jälkeen, Noomi suoritusvuorossa viidentenä, kun koiria oli kuusi. Pisteet pidemmittä puheitta tässä:

Paikallamakuussa Noomi oli vähän piippaillut, 9.
Seuraaminen oli aivan perusnoomia, tiivis ja kiva! Tiiviydestä siis piste, 9.
Maahanmeno oli aivan hyvä, hitaudesta puolikas. 9,5.
Luoksetulossa Noomi ei pysähtynyt, vähän meinasi ensin mutta ei sitten kuitenkaan… 5.
Seisominen valui, mikä ei ollut yllätys. Noomi kesti kyllä taaksekävelyn hyvin. 7,5.
Nouto oli ihan iloinen,  tehtiin ne normaalit virheet: nytkähdys heitettäessä ja menovauhtia hitaampi palautus. Uutena virheenä ylös pomppaus, kun olin ottanut kapulan. 8,5.
Kaukot olivat noomiksi aika huonot. Normaaliasteikolla kuitenkin ilmeisesti hyvät, 10.
Hyppy oli hyvä, 10.
Kokonaisvaikutus 10

Tuloksena AVO1 171p, sija 2 = nuorten SM hopeaa avoimesta luokasta!

  Noomin työskentely oli ihan hyvää, mutta noomiksi vähän laimeaa. Kyllä se kuunteli koko ajan ja teki mitä pyysin, mutta se ei ollut läheskään yhtä innostunut ja hassu kuin normaalisti. En voi syyttää tästä kisatilannetta, koska se oli outo jo lauantaina.
  Nyt on kuitenkin avoykkönen haettu, joten luulenpa että seuraavan kerran kisaillaan ensi vuonna voittajaluokassa.

  Tässä video, maahanmeno jäi puuttumaan teknisten ongelmien vuoksi:



  Sitten Ramiin. Olipas taas vaihteeksi melko hirveä koe. Pisteet:

Paikalla istuminen 9,5
Paikalla makuu 10

Seuraaminen oli aika huonoa, jossain vaiheessa skarppasi ja teki loppuun paremmin. 7,5
Zeta (maahan-istu-seiso) oli ihan ok. Seuraaminen tässäkin huonoa, 9,5
Luoksetulon seisominen valui melko pahasti, 8,5
Ruutu oli muuten täydellinen, mutta Rami oli kuulemma ryöminyt eteenpäin liikkurin käsky-kehotuksesta… 7.

Tässä kohtaan tauko.

Ohjattu oli taas järkyttävä. Ei vaan kykene. Arpoivat oikean, mutta Rami yritti mennä vasemmalle. Sain sen taas noutamaan keskimmäisen, kun yritin ohjailla. En voi ymmärtää. 0
Metallihyppy oli minusta ihan hyvä. Piste kapulan törkeähköstä nostamisesta, 9.
Tunnaria ennen Rami yritti varastaa tunnarikapulat liikkurin kädestä… Itse liike oli hyvä, mutta irrottamiseen tarvittiin kaksi käskyä. Tässä kohtaan alkoi jo naurattaa, Rami haluaa palkata itsensä kapulalla, eikä halua antaa sitä takaisin. Numeroksi 6.
Kaukot Rami teki aivan kuten on opetettu, mutta tuomari ei tykännyt. 6.

Tuloksena EVL2 230,5p, sija 3. = nuorten SM pronssia EVL:stä.

  Ramin suoritukseen en kyllä voi olla tyytyväinen. Liikkeiden välit olivat jotain järkyttävää, mikä ei kyllä tullut yllätyksenä. Se kuitenkin kykenee tekemään liikkeet, paitsi ohjatun, joten ehkä sillä on vielä toivoa saada ykkösiä joku kaunis päivä (=kun se osaa ohjatun). Raivostuttavaa on, että luulin sen jo osaavan ohjatun. Se on osannut sen treeneissä viime kuukauden aikana eikä ole kertaakaan yrittänyt sikailla. Mutta koetilanne onkin sitten eri, eikä treeneissä jäljitellyt koetilanteet ole tarpeeksi kokeenomaisia. 

Rampan video, jolta puuttuu seuraamisen alku (joka oli siis huonoa) ja kamalat liikkeiden välit (onneksi?):

  Eilen vietettiin Ramin 4-vuotissynttäreitä. Tai no, eipä me paljon juhlittu, Rami pääsi pitkälle lenkille ja treenaamaan vähän tokoa.
  Ramista on neljässä vuodessa tullut ihan hieno harrastuskoira. Olisi niiin paljon hienompikin, jos olisin osannut tehdä asiat toisella tapaa sen ollessa pieni. Motivaatio-ongelma on edelleen ja todennäköisesti pysyykin, mutta ehkä se vähitellen hiipuu pois? Ramin motivointi kuitenkin on nykyään helpompaa, kuin esimerkiksi vuosi takaperin. Nelivuotias ei kuitenkaan ole mikään kauhea ikäloppu, kyllä me vielä ehditään. Vaikka mitä.



  Tänään sitten Rami neljävee pääsi kisaamaan vähän aksaa. Mentiin kaksi rataa, hyppäri (video alla) ja agirata. Rami oli vähän laama taas, kun lämpöasteita oli jopa 20 ja itsekin olisin saanut juosta paljon nopeampaa. Molemmilta radoilta selvittiin kuitenkin ilman virheitä ja alitettiin ihanneaika muutamalla sekunnilla. Kontaktit sujuivat ihan kivasti vieraillakin esteillä ja tällä kertaa Ram oli kuulollakin. Hyppyradan nollasta ei ollut meille mitään hyötyä, mutta agiradan nolla (jolla myös voitettiin miniykköset) oikeutti siirtoon kakkosluokkaan! :)
 

   Kesäloman kunniaksi meillä on käynyt vieraita kaukaa pohjoisesta sekä etelästä. Sara ja Hukka piipahtivat viime viikonloppuna, koirat tulivat kivasti toimeen. Tai siis ignoorasivat toisensa onnistuneesti… Alkuviikon saimme sitten viettää Julian ja Neran seurassa. Nerankin kanssa Rami ja Noomi tulivat ihan kivasti toimeen, vaikka Noomin läpsimis- ja jahtaamisleikit olivat toisinaan vähän liian rajuja pienelle Neralle. Noomi hillitsi itsensä suurimmaksi osaksi aikaa kuitenkin ihan mukavasti.

  SM-kisojen jälkeen Noomin tokotreeneissä on tullut esiin vanhoja ongelmia, joista luulin sen jo päässeen yli. Suurimmaksi osaksi ongelmat ovat noutoliikkeissä. Noudot ovatkin sujuneet liiankin hyvin koko talven, ilmeisesti vaihtelun vuoksi on aina oltava jotain ongelmaakin. Noomilla oli suunnilleen vuosi sitten, kun noutoja vasta opeteltiin, samanlaista epävarmuutta ja paineistumista kapulaan tarttumisessa. Näistä kuitenkin päästiin, kun Monni pääsi jutun juoneen kiinni ja oli varma siitä, mitä pitää tehdä. Vielä kuukausi takaperin Noomi teki noudot ihan mielellään ja kohtuuhyvällä vauhdillakin, sekä metallin että puisen.

  Ongelma tuli uudelleen esiin eräänä iltana, kun treenasin Noomin kanssa kentällä. Kentän toiseen päähän tuli muutama ihminen pelaamaan jotain peliä, jossa heiteltiin jotain puupalikoita (jotka kolahtelivat melko kovaan ääneen). Ajattelin, että Noomi saattaisi vähän ahdistua näistä äänistä, kun se edelleenkin on jossain määrin ääniarka. Yleensä sen ääniarkuus kohdistuu enemmänkin minun tekemisiin, eikä se niinkään ole välittänyt enää aikuisiällä ympäristön äänistä (esim. ihan kamalaa on, jos minä pudotan jonkun esineen pöydältä ja se kolahtaa). Myös näiden äänien aiheuttamat hetkelliset paineistumiset ovat tosiaan olleet yleensä hetkellisiä, eli Noomi on palautunut todella nopeasti.

  Kyseisenä iltana aikomuksena oli treenata paikallamakuuta, ruutua ja metallinoutoa. Paikallamakuussa Noomi kesti tosi kivasti vaikka piiloa ei olla treenattukaan äänihäiriöissä. Ruudussa alkoi sitten ongelmat. Noomi ei kyennyt keskittymään itsenäiseen työskentelyyn äänien keskellä. Se lähti ruutua kohti, mutta jäi matkan varrelle ahdistuneen näköisenä, eikä uskaltanut mennä lähemmäs äänien lähdettä ihan yksin. Onneksi tajusin helpottaa harjoitusta ja otin pari helppoa lähetystä aivan lyhyeltä matkalta, joten pieni ahdistunut irskiparka ei päässyt ahdistumaan paljon enempää.
  Luulin että metsku olisi ihan piis of keik, kun noudot ovat olleet kivimpia Noomin mielestä viimeaikoina. Tarkoituksena oli keskittyä vauhtiin, eli en teettänyt perusasentoja vaan lennosta vain noudot. Ensimmäisellä kerralla Noomi palautti kapulan hitaasti, joten en palkannut sitä. Olisi pitänyt jättää siihen. Toisella yrityksellä juuri kun Noomi oli tarttumassa kapulaan, kuului oikein erityisen iso kolahdus. No eipä se sitten uskaltanut sitä enää nostaa. Ollenkaan. Kavahti vain kauemmas, kun otin kapulan käteen, jes.

  Myöhemmissä treenituokioissa Noomi on taas kyennyt noutamaan, mutta ei yhtä nopealla vauhdilla kuin aiemmin. Myös kapulaan (varsinkin metalliin) tarttuminen näyttää epävarmalta. Eilen ensimmäistä kertaa sain Noopsin vapautumaan oikeasti kunnolla noutoliikkeessä ja juoksemaan lujaa puinen kapula suussa (kun epäonnistuneesta treenistä on jo yli viikko). Ruudut ovat olleet epävarmoja ko. treenin jälkeen, mutta en paljon ihmettele, kun se ei mikään varmin liike ollut aiemminkaan. Noh, kyllä se saadaan kuntoon.
  Jos jotain positiivista etsii, niin paikallamakuut ovat olleet tosi hyviä! Menee jo ihan iisisti se kolme minuuttia piilossa, ainakin suhteellisen häiriöttömässä ympäristössä. Kätevää treenata yhtä aikaa molempien koirien paikallaoloja (Ram istuu, Noomi makaa) ja kyykkiä puskassa kurkistelemassa.



  Eilen ja tänään käväistiin Ramin kanssa juoksemassa yhdet radat KAS:n juhannuskisoissa. Eilinen rata oli ihan sujuva, vähän oltiin tahmassa molemmat. Ärsyttävä vitonen kepeiltä ja sija 2.
  Tämänpäiväinen rata oli ehkä surkein ikinä (= hyl). Ensin ohjasin sen putken ohi, ja se ajautui hyppäämään vieressä olleen kehänauhan yli. Ihan ymmärrettävää, kun ohjasin tosiaan surkeasti. Loppurata oli myös huono, kepeille meno takkusi ja Rami kävi katsomassa siinä välissä myös keppien kohdalla olevaa numeromerkkiä. Siis mitä. Kontaktitkin teki huonosti, varasti melkein joka kerralla.
  Tekosyynä voisin käyttää kaatosadetta tai sitä, että Rami oli suoritusvuorossa ensimmäisenä (= ei ehtinyt nostaa virettä katsellessaan muiden menoa). Mutta en jaksa. Ei tuollaiset oikeuta minkäänasteiseen haahuiluun.

  Kaiken tämän jälkeen tunnen kyllä taas itseni ah-niin-onnistuneeksi kouluttajaksi. Voiko olla säälittävämpää, että samaisen ongelman kanssa tahkotaan lähes neljä vuotta, vieläkään pääsemättä siitä eroon? No ei.

   Oletko sinäkin kyllästynyt siihen, ettei laamasi pujottele keppien välistä?  Onko kiikkulaudalle nouseminen yhtä tuskaa? -  Joo! Rami oli tämän viikonlopun agilitykisoissa melko laama. Kuunteli ohjausta ihan kivasti, mutta vauhtia ei ollut kovinkaan paljoa ja kontaktit tehtiin huolimattomasti. Pistän vauhdin vähäisyyden kyllä täysin lämpimän sään piikkiin, Rami ei ole koskaan kyennyt toimimaan täysillä kuumassa. Kontaktien huonous oli varmaankin epävarmuutta, ei olla koskaan tehty vierailla esteillä. Virheitä kontakteilta ei siis tullut, vaan Ram himmaili ja pysähteli liian aikaisin eikä tullut aina kunnolla 2on2off -asentoon.

  Yhteensä mentiin neljä rataa: kolme agirataa ja yksi hyppyrata, kaksi rataa kumpanakin päivänä.
  Lauantain eka rata oli ihan simppeli, Ramilla oli vauhtiakin melkein normaalitasoisesti. Kontaktit teki huolimattomasti ja jopa varasti A:lta alussa. Porsas. Keinulle nouseminen oli todellakin yhtä tuskaa, tosi hidas. Yhdessä kohtaa Rami pääsi ohittamaan hypyn, joten kielto. Muita varsinaisia virheitä ei sattunut. Tuloksena A-radalta siis 5vp, ihanneaika alitettiin muutamalla sekunnilla.
  B-rata olikin sitten astetta hankalampi. Ensimmäinen virhe tuli kepeiltä, meni tokasta välistä vaikka en edes sählännyt mielestäni. Siitä eteenpäin menikin kaikki sitten vähän sinnepäin, hylky taisi tulla putken väärästä päästä ellen väärin muista.

  Tänään olikin sitten paljon kuumempi päivä, mutta sain pidettyä Ramin kuitenkin varjossa häkissä.
  Eka rata oli melko helppo, Rami laamaili taas ja hutiloi kontakteilla. Yksi rima tuli alas, muuten puhdas rata. Yliaikaakin laamalle tuli pikkuisen, tulos 6,85 (ja sija 2).
  Viimeinen rata oli hyppyrata, en olisi varmaan pysynyt perässä jos Rami olisi mennyt normaalivauhtia. Alussa heti kämmäsin ja hukkasin koiran selkäni taakse, mutta se onneksi ajautui siitä huolimatta oikeaan paikkaan. Loppurata olikin sitten parempi, hitaat kepit tosin, mutta virheettä mentiin maaliin. Tuloksena -6,14 ja 1. sija. Nyt Rampella on siis kaksi LUVA-nollaa kasassa, vielä yksi jäljellä kakkosiin!

  Video nollaradalta:

  Mutta kuitenkin alle! Rami on mini! Olin melkein varma, että helmikuun kisoissa tuomarille oli sattunut jonkinlainen virhe mittauksessa, mutta ei kai sitten. Tänään kisoissa tuomari sanoi, että sehän on selvästi mini. Ovatkohan Ramin tassunpohjat kuluneet neljä senttimetriä vuoden aikana? :D No, ehkä se on aiemmin mitattu vähän eri kohdasta...?

  Kisattiin siis kaksi rataa, agilityrata ja hyppyrata.
  Ensimmäisenä oli vuorossa agirata, ihan kivantuntuinen ja simppeli. Rami oli radalla tajuttoman hieno, se oli täysillä menossa, mutta kuitenkin sopivasti kuulolla. En turhia varmistellut kontakteilla tai kepeillä, kyllä se ne osaa. Ja osasihan se (varsinkin kontakteihin olen tyytyväinen!), virheettä mentiin maaliin. Tuloksena -15,72 ja sija 1 eli Rampan eka LUVA-nolla!

  Toinen rata saatiin videollekin (kiitokset Moonalle!):

  Pikku possu selvästi harkitsi varaslähtöä alussa... Pitää vissiin vahvistaa enemmän paikallaan pysymisiä. Kuten näkyy, ensin mentiin pitkään ongelmitta, kunnes lopussa mokasin ohjaamisessa ja Rami hyppäsi hypyn väärältä puolelta, joten hylkäys. Ei kyllä jäänyt edes harmittamaan, Ram oli niin huippu. :) 
  Hyppyradat on meille (minulle) vaikeampia, kun ei pääse pysäyttämään koiraa ollenkaan! Rami on näköjään sen verran nopea, etten välttämättä pysy perässä. Pitää opetella oikeasti juoksemaan...

 Rami kisasi tänään ekaa kertaa virallisissa kisoissa, kahden startin verran. Sain yllättyä heti alkuun: tuomari mittasi Ramin miniksi! Sen verran rajatapaus kuulemma kuitenkin, että pitää mitata uudelleen. Vähänkö olis hienoa, jos se oiskin mini! En kyllä yhtään osannut odottaa, luulin että se on ilman muuta medi (vuosi sitten mitattu 38-senttiseksi..).

Ensimmäinen rata meni kokonaisuudessaan ihan kivasti. Alussa Rami ei pysynyt istumassa (kuten ei toisellakaan radalla, äh), mutta ei kuitenkaan varastanut, otti vain muutaman askelen. Kontaktit olivat vähän tahmeat, pysähtyi taas liian ylös (paitsi A ihan ok). Muuten rata sujui virhepisteittä, mutta kolmanneksi viimeisellä esteellä, kepeillä, tuli kielto. En ehtinytkään tässä tekemään valssia kunnolla, kuten olin suunnitellut, (koska Rami ei pysähtynyt keinulle kunnolla) joten Ram häiriintyi huonosta ohjauksesta ja meni ohi keppien aloituskohdasta. Tuloksena siis 5,52 ja 2. sija. Aikaa meni kontakteilla, kun jouduin käskemään alas asti ja kepeillä.
Toisella radalla hyllytettiin jo kolmannella esteellä. :D Ohjasin huonosti, tai siis en ohjannut...

Voin kyllä olla tosi tyytyväinen Ramiin. Se oli tosi vauhdikkaana ja ihanan innoissaan radalla. Nyt mun pitäis vaan opetella ohjaamaan, niin tuloksiakin alkaisi syntyä. :D

 Perjantai-iltana tokoiltiin Noomin kanssa activella. 
Tehtiin aluksi "temppurataa", jossa piti saada koira hyppäämään este, menemään maahan merkin taakse, tuomaan toinen maassaolevista noutokapuloista ja menemään kosketusalustalle ilman että itse juuri liikkui. Noomilla meni tosi hyvin, ainoastaan merkin taa menossa oli alkuun pientä hahmottamisongelmaa, Noomi meinasi koko ajan hakea toisen kapuloista. Lopulta saatiin tämäkin onnistumaan.
Sitten tehtiin pareittain häiriöharjoituksia, Noomi kesti melko hyvin, vähän vilkuili muttei yrittänyt lähteä. Luoksepäästävyydessäkin pysyi hienosti paikallaan, näköjään edistyy tämäkin.
Saatiin vielä neuvoja omavalintaiseen liikkeeseen, valitsin seuraamisen. Noomi seurasi tosi kivasti oikealla paikalla eikä juuri painanut. Toisinaanhan N meinaa edistää (varsinkin jos treeni aloitetaan seuruulla), tähän saatiin myös ihan kivoja neuvoja.
Välillä tehtiin myös lyhyitä paikallamakuita pitkillä välimatkoilla, ei ongelmaa.

Noomi on alkanut vinkua ja ulista activen halliin mentäessä muutaman ensimmäisen minuutin ajan. Siellä taitaa olla vähän liiankin kivaa... Pitää kyllä keksiä jotain tuon hillitsemiseen.

Tänään sitten käväistiin Ramin kanssa päivällä ekaa kertaa agiepiksissä. Ram oli varsin hieno. Omaa ohjaamista en voi kehua, mutta ilmeisesti siitä jotain selkoa sai, kun virheitä ei tullut. Sijoituttiin toiseksi medimölleissä.
Rata oli seuraavanlainen:



Tänä iltana oli myös molempien tokotreenit kas'lla. 

Ramin kanssa aloitettiin ruudulla. Ramilla on vielä vaikeuksia havaita ruutua täydeltä matkalta. Kävin näyttämässä siis ruudun lähempää ja tein yhden helpon lähetyksen. Tämän jälkeen R löysi ruutuun ihan merkiltä asti.
Tehtiin myös metskuhyppyä, tein taas tahallisesti vinoja. Ekalla näytti että tulee ohi, autoin käsimerkillä. Muuten muisti mainiosti paluuhypyn vaikka heitin melko pahastikin vinoon.
Sitten ohjattua, ekalla toistolla Rami meinasi varastaa heti oikealle. Otettiin sitten helpotetusti, vein merkille ja siitä oikea, tämä onnistui. Lopuksi vielä merkillelähetyskin mukaan ja hienosti toi. 

Noomin treenit alkoivat luoksepäästävyydellä ja paikallamakuulla. Luoksepäästävyys oli hyvä, Noomi oli iloinen (ihme...) mutta takapää pysyi maassa. Paikallamakuu 2min ja matkaa ehkä n. 5m, ihan hyvä. Vähän levoton, katseli kun toisia koiria käytiin palkkaamassa, mutta pysyi kuitenkin hyvin.
Seuraavaksi noutoa. Nyt selvisi syy siihenkin, miksi N ei viimeksi tuonut kapulaa heti, nimittäin sitä ällötti nostaa kapulaa hiekasta (nenä menee hiekkaan!). Tätä kyllä pitää treenata, haluan tulevaisuudessa kyllä kisatakin tuolla hallissa :D Lopulta sain Noomin nostamaan kapulan nopeasti, tästä palkkaus ja jätettiin siihen. 
Sitten vielä seuraamista. Otettiin käskytettynä L-muotoinen kaavio, joka sisälsi juoksuosuuden ja pysähtymisiä. Noomi veti tosi kivasti, ei mitään moitteita. Paikka ja kontakti säilyi koko kaavion ajan :) Hieno Nomppis!